Kone rikki ja vähiin käy ennen ku loppuu...

Joo, loppu loma menikin sitten kärvistellessä jalan kanssa josta meni uudelleen jalansyrjän nivelsiteet. Siitä johtuen en mennyt loppiaisen mätsäriinkään. 4.1 meni kone rikki, sinne meni sitten kaikki kuvat ja kirjat ja koulutehtävät ja ja.... No vielä on pieni toivo että joku vois aukassa ton koneen ja ottaa sieltä tiedostot talteen. Heti koulun alettua lainasin kaverin konetta sen verran että sain tilattua ittelleni uuden koneen ja kannettavan kiintolevyn! Oon ollu ihan tyytyväinen nää kolmisen tuntia mitä tää nyt on ehtiny olla. Se vaan on tosi pelottavaa, miten iso osa minun (ja ihmisten yleensäki) elämästä on tietokoneessa kiinni. Kyllä mie selvisin, mutta tää nyt ei oo semmone asia mistä tarvis käyttää termiä "selvitä". Tai siis surulliseksi on mennyt nykyaika ja sillee... Se kuitenkin on vaan eloton esine:D

Kolme viikkoa ois varsinaista koulua jäljellä, sitte pitäs tehhä kaikki tekemättömät tehtävät kuten päättötyö ja yli sata tuntia työssäoppimista jos täältä keväällä meinaa häippästä... Motivaatio on vaan hukassa, koska olen tehny aika paljon jo noista, mutta eipä ne enää ole saatavissa ton konerikon takia. En niin millään haluais alottaa uuestaan. Sitte pitäs miettiä opiskelisko lissää vai ettiskö hikihatussa töitä vai perustaisko oman työpaikkansa vai mitä sitä tekee. Ahistaa!

Oli muuten tossa heti ekalla viikolla käytännöntunti johon en koiria ottanu nenäpunkkikaranteenin takia, itte kuitenkin opin pakkovalssin ja tuli kateltua muitten etsintöjä jonku verran.

Kyllä tää blogi tästä vilkastuu, mutta nyt siis tiiätte että en oo tätä ihan omasta tahdostani hyljännyt :D

Messarissa, viimenen viikko ennen joululomaa ja joulu Rovaniemellä!

Opistovoittajat 2013- noi ruusukkeet oli
kyllä mahtavat!

Ennen lomaa käytiin Messarissa edustamassa koulua, ja ilmeisesti ostamassa se tyhjäksi, kun miettii miten paljon tavaraa sitä ittekki tuli hamstrattua(ja koiranruokaa ja ja...) Mutta siis mentiin sinne jo torstai-iltana kasaamaan ständejä. Tulomatkalla pysähdyttiin Ikeassa, josta tarttui mukaan iso porkkanapehmo ja pehmopallo. Porkkana sai jäädä virikeleluksi, mutta pallo päätyi yllätys yllätys hamstraukseen koska oli niin kiva Endan mielestä että siitä tulee treenilelu.

Perjantaina aamulla sai vähän aikaa kierrellä, puol 11 oli opistojen välinen koira-aiheinen tietotaitokisa. Mie olin jännittäny ja hermoillu tota jo sillon kun kyseltiin että kukas tähän osallistuis, ja mie menin siihen ilmoittautumaan mukaan. Tämä oli taas osa sitä että mie yritän venyttää mukavuusaluettani. Ensin oli tietokilpailuosio, vähän niinku trivial-pursuit kysymyksiä koirista :D Sitten oli rotutunnistustehtävä(me saatiin ainoina kaikki oikeen:) ja sitten käytännön osuus, jossa piti näyttää että sai koiran menemään istumaan ja maahan, ja läpi S putkesta, sekä tehdä terveystarkastus, johon me oltiin ihan ylivalmistauduttu :D Se oli tosi hauska kilpailu loppupeleissä, mm. koska a) meitä oli kolme siinä, ei tarttenu yksin olla ja b) ME VOITETTIIN! Ja kyllä taas oli sellaset kannustusjoukot että ei oo toista! Sen jälkeen käväsin pyörähtämässä nahkakehällä kattomassa Endan siskoa ja veljeä. Kyllä niissä vaan on paljon samaa mitä nyt oon noita nähnyt sisarusparvesta!
Iltapäivällä oli sitte ständillä edustamisvuoro, sekin oli loppujenlopuksi ihan kivaa, vaikka sitäkin olin panikoinut jo vaikka miten pitkään että miten siitäki selviää.

Lauantain ja sunnuntain ständivuorot meni mulla narulelujen materiaaleja tehdessä, ja kyllä sitä tuli muutamalle ihmiselle jotain höpistyäkin. Myös nahkakehillä tuli hengailtua, ja pääsin näkemään Hannan pitkästä aikaa. Arvatkaa mitä kävi? No molemmathan siinä alkoi itkemään :D lauantaina myös jäätiin kattomaan isoja kehiä, ja olihan se aivan mahtava tapahtuma! Tosin mie jouduin niin korkeelle että kärsin ekan puoli tuntia huimauksesta, mutta kyllä se siitä lopulta tasoittui. Joka päivä oli kyllä päivän päätteeksi toi kipee jalka aivan järkyttävän kipee ja turvonnu ja pää oli niin tyhjä että meni vaan suihkuun ja nukkumaan.

Summa summarum, kiva tapahtuma, olen onnellinen että pääsin käymään, en kyllä varmaankaan ikinä vie koiraa sinne tautipesäkkeeseen :D

Mie: Joulu tulee!
Koirat: Ai ikkunasta?!

Varmaan nyt unohdan osan, mutta käytäntöäkin ehti olla pari kertaa ennen lomaa. Ekaksi oli ohjatun noudon treenejä ja merkkiä. Enda vähän varasteli kipolle ohjatussa, mutta ihan hyvin muuten. Sitte oli koiraterapiaan liittyviä juttuja, miten ehkäistä räyhäystä, mikä sopi siis kuin nenä päähän tähän nykytilanteeseen. Päätin opettaa Endalle että se laittaisi nokan minun käteen kiinni kun koiria on tulossa. Sain sitä tunnin aikana tarjoamaan sitä toimintaa, mutta kun käveltiin sitten takaisin, niin eihän se siellä toiminut kun tuli koira vastaan. Keksinkin illalla miten saan estettyä sitä käytöstä mutta ei se mikään lopullinen ratkaisu ole. Nimittäin Enda ei tykkää kun teen sille terävästi PRR -äänen, ja näytän vihaiselta. Se alkaa kävellä mielistellen minun takana--> ei ehdi rähjätä. Mutta en haluais että meän ohitusmieliala ois semmonenkaan, toi nyt on vaan tosiaan väliaikainen ennen kun saan treenattua ton käsijutun varmaksi.

Sitten tulinkin kipeäksi ja missasin kaksi viimeistä päivää ennen joululomaa. Harmitti kyllä ku en päässy pikkujouluihin. Perjantaina Janita heitti meijät juna-asemalle, jossa juna oli LIIAN ajoissa (omg) eikä ollu ees hirvee sillipurkki, ihan normaali perjantaivaunu! Oli kyllä niin ihanaa tulla tänne kun oli jo kaupungissa paljon lunta, täällä kotona sitten piha jo tulvi sitä. Nyt ollaan vaan otettu rennosti ja nautittu talvesta.

Tänään aamulla meinasin vähän masentua kun kuuntelin masentavia joululauluja, ja mietin kuinka yksin mie joskus olen, ja miten joulu on perhejuhla ja mulla ei oo enää hirveesti ydinperheestä jäljellä, mutta kuka nyt vois tällasten tyyppien kanssa masentua kovin pitkäksi aikaa:





Hyvää joulua kaikille lukijoille meiltä, luultavasti menee ensi vuoteen seuraava kirjoitus, joten nähdäänpäs ensi vuonna!

Tokoa, aksaa, mätsäri, Miki rallytokossa ja Endan etsintä +videot

Keskiviikkona oli käytännöntunnilla aksaa, rallytokoa ja esine-etsintää. Endan kans saatiin kaks verkkoa pois kepeiltä, enää viisi jäljellä! Ja muutenkin teki kyllä tosi hienosti ja pysyi irti. Pieniä herpaantumisia tapahtui silloin tällöin, mutta noudatti kyllä luoksetulokutsua hyvin, ei karannut kertaakaan kokonaan hallinnasta. Etsinnässä Enda on taas kypsytellyt asioita päässään ja nyt kun tein pari kertaa neljällä esineellä niin vain paransi työskentelyä kun löysi esineen, loppua kohti oli jo tosi intensiivistä.

Rallytokolla ei nyt Endalle ollu väliä, mutta meni sekin paremmin kun viime kerralla. Ittellä ne suurimmat vaikeudet on. Kyllä ne liikkeet alkaa olla sillee hallussa että jos näen kyltin niin muistan mitä siinä pitää tehhä. Vaikeinta on muistaa millä puolella kylttiä pitää pysyä, koska se on "väärällä" eli oikealla puolella ohjaajaa.
Ja hei, se joka sanoo vielä että vanha koira ei opi uusia temppuja; mulla meni viis minuuttia opettaa Miki seuraamaan oikealla puolella minua, ja tulemaan sivulle oikealle puolelle. Käsimerkistä tosin, mutta koska se on rallytokoa varten, niin sehän on ihan sallittua. Vähän se on hankalan näköistä, mutta se johtuu siitä että se on ehkä 10 toistoa seurannut nyt oikealla puolella pari metriä, ja 8 vuotta vasemmalla puolella ja ties kuinka monta kilometriä. Pitää siis vähän suhteuttaa siihen nähden :D

Arkielämässä on vähän asiat huonontunu Endan kanssa, ku se pääsi sen ärinän makuun siellä tokokokeessa. Aivan järkyttävää lenkkeillä noiden kanssa pimeällä, Enda pistää semmosen älämölön pystyyn että ei hyvää päivää. Pitää alkaa vastaehdollistamaan sitä nyt oikein olan takaa, täytyy vaan värvätä joku koira seisoskelemaan jonkun matkan päähän pimeässä.
Eihän tota koiraa voi ees alkaa kunnolla kouluttaa mihinkään lähestyviin koiriin ennen kun saa sen mielentilan vaihdettua vähän positiivisempaan kun "älätuletänneperkele" siinä paikalla ollessa ensin,

Torstaina oli eläintenkouluttajapuolella opiskelevat kouluttamassa meille tokoa ja agia. Enda teki tosi hyvin, ja sain lähinnä vinkkejä siihen miten pitää selkiyttää omaa toimintaa että koira tekis paremmin. Kun esim kontakteilla mie oon vähän vapautellu miten sattuu ja se lähestyy sitä kontaktipintaa väärästä kulmasta sitte kokonaista estettä ajatellen... Sitte tehtiin hypylle irtoamista, kiva pikku harjoitus, pitää kuvata vaikka joskus videolle, kun se kuulemma on semmonen mitä jokaisen aksaavan osaamistasosta riippumatta pitäs tehhä. Enda teki ne toistot niin nopeaa että päästiin taukoilemaan siitä pisteeltä aikasemmin. Putkeenkin tehtiin irtoamista, jonka Enda tajus kans tosi hyvin, mie vaan taas olin epäselvä välissä...

Tokossa kysyin vinkkejä seuraamiseen. Minut piti suoristaa niin se oli vähän parempi jo sillä, ja suusta palkkaamistä ehotettiin kontaktin parantamiseksi. Myöskin sitä että pitäis tehhä treeneistä vaihtelevampia eikä aina alottaa ja lopettaa perusasentoon. Mie aattelinki tehä merkille kierrosta seuruutusta seuraavan kerran kun nyt päässään treenaamaan. Huomasin myös että toi koira reagoi minun jännitykseen. Heti kun lähdin pois kouluttajien silmien alta, niin kontakti palasi ja paikka oli paljon parempi. Tästä tuleeki vähän hankalaa jatkossa, kun faktahan on se että mie jännitän, ihan varmasti. Ihan sama kuinka vähän, mutta jännitän.

Illalla Even kanssa tehtiin koirille etsinnät asuntolan tv-huoneeseen. Endan työskentely oli 10 kertaa huonompi kun aiemmin. Se kyllä saattoi johtua uudesta paikastakin...  Ehkä myös siitä, kun palkkasin sitä näköjään huomaamatta ruoalla kesken kaiken, ja sehän laskee virettä. Enkä myöskään normaalisti tee niin etsintätilanteessa. Mikälie höpöönnys tapahtui tossa. Mutta tässä on video Endan etsinnästä:



Ehkä se salaisuus Endan työskentelyintoon on tarpeeksi pitkät tauot :D Koirat myös leikki tennarilla, oli kiva taas kun Enda pääs kerranki juoksemaan täysillä ja retuuttamaan, kun Miki ei anna sitä tehhä. Enda vaan halkas sen "iskunvaimenninanturan tosta ranteen yläpuolelta vasemmasta etusesta. Vähän se vuosi, mutta ei vuoda enää ja se on vaa semmone lovi siinä joka täyttyy pikkuhiljaa uudesta kudoksesta. Ei sitä enää ees huomaa.

Itsenäisyyspäivä menikin kokonaan hallilla. Aamupäivällä käytiin Mikin kanssa pyörähtämässä rallytokon alokasluokassa. Ihana ku sai kisakirjan ja piti kattoa sirut ja säkä, ei oo pitkään aikaan sitä tehty :D Rata oli loppuviimein ihan simppeli, mie vaan törttöilen siellä minkä kerkeän, kuten kuvasta näkyy:



Miki oli välissä vähän ulkona, mutta teki kyllä tosi kivasti ne mitä teki! Ja voi kamala ku mie näytän hirveeltä ku onnun tuolla menemään :D Ei burana paljon auta tohon jalkaan... 66 pistettä tuli ja 2 ohjaajavirhettä ja 8 hihnankiristystä ja jotaki muutaki oli vikana, en nyt muista, tostahan sen näkee. Toi eka tehtävä esim. meni vikaan. Mie vasta tossa toisen esteen kohalla muistin että meni ihan pieleen toi spiraali, tokalla kerralla ja toisin päin meni paremmin sitten... Miki oli tuomarin suosikki:) Varmaan ikä ja toi ajoittainen työinto ja minun ontuminen hellyytti:D

Illalla sitten oli mätsäri, sain luokkalaisen ja yhen ykkösistä esittämään Endan niin ei tarvinnu sen kans juoksennella kehässä tolla jalalla. Parikehässä se oli pikkusen vallaton kun oli koko päivän kököttäny boksissa ja välillä vaa käyny pihalla, mutta esiintyi ihan kivasti! Eikä pelännyt harvinaista miestuomaria! Punaisten kehässä ei sitten sijoittunut kun näki verivihollisensa(en oikeesti tieä miksi se vihaa meän naapurin koiria, pitäs vielä ku kerkeää niin erityisesti niihin se ehdollistaa) ja yhdisti sen sitten sinne kehässä oleviin koiriin ja vähän rähähti.

Sitten kun oltiin lähdössä, niin taas meni ohi veriviholliset ja siitähän se meteli vasta nousikin. Vähän harmittava loppu kivalle päivälle, mutta siis mie oon niin ilonen kun se ei oo mitenkään että "kaikki koirat pitää häätää helevettihin kun ne on inhottavia", vaan jotkut tietyt. Kauhee akka siitä on tullu...

Ens viikolla meän luokka lähtee Messarin näyttelyyn edustamaan ja koirat joutuu sitte kentsulle. Mie en oo koskaan käyny Messarissa, jännää :D

Endan eka virallinen tokokoe, tunnarin opettelua ja Miki aloittaa rallytokon!

Tiistaina oli käytännön tunnilla tokon tunnarin opettamista. Olen opettanut Mikille tunnarin aikoinaan muistilappumenetelmällä. Ajattelin tällä kertaa kokeilla jotain uutta ja aloitettiin opettamaan matalilla ruututötsillä joissa on reikä keskellä. Endahan luuli että se oli kosketusalusta ja lyttäsi tassuillaan. Ja kun niitä oli enemmän, se ei enää keskittynyt hirveästi etsimiseen koska  ne kiihdyttivät sitä liikaa, muistuttaessaan kosketusalustoja. Enda kuitenkin tajusi idean, joten koitettiin menetelmää jossa kapulat peitettiin kankaalla ja sieltä Enda sitten löysi hienosti omansa. Tämä on myös kotona nyt helpompi harjoitella ja edetä.

Tunnin lopuksi otettiin rallytokorata, koska ajattelin että Enda olisi mennyt kisaamaan itsenäisyyspäivänä tänne Kannukseen. Se ensinnäkin hämmentyi kun en sanonut mitään käskyä lähdin vaan höpötellen kävelemään, joten se luuli olevansa vähän kuin lenkillä. Tämä näkyikin sitten hihnan kiristymisenä. Että jospa nyt keskityttäisi tokoon sen kanssa, ja sitten kun ollaan jo AVOssa siinä, niin voidaan kokeilla uudelleen rallytokoa, koska siinä pitää selvästi opettaa ihan erilainen mielentila koiralle kun se kulkee hihnassa. Ja seuraamiseen ylipäätään, sillä on jotenkin sellainen käsitys että seuruu tarkoittaa: kävele tietyssä paikassa, katso eteenpäin ja välillä tarkista missä ohjaaja on, sillon kun en puhu sille mitään seuraa käskyn jälkeen.

Rallytoko jäi muhimaan päähän kotimatkaksi, ja kun sitten saavuin kämpille ja Miki oli ihan ratketa liitoksistaan, niin jostain kumman syystä huomasin testaavani sillä samat liikkeet mitä tehtiin tunnilla, ja sehän oli ihan onnesta soikeana kun mie kehuin sitä ja mentiin yhdessä ja välissä sai tehdä jotain. Että ihan Mikin laji selvästi. Joten jos joku muistaa Miki eläköityy-postauksen, siihen tulee nyt tässä pieni korjaus; Miki eläköityy kaikesta muusta paitsi rallytokosta ja mätsäreistä :D Ja nyt Miki on sitten ilmoitettu kilpailemaan!

Keskiviikkona sitten, Endan ensimmäinen virallinen tokokoe.Alku ei lähtenyt hyvin käyntiin, näytti epävarmalta paikkamakuussa ja nousikin sitten sieltä. Aikaa ja matkaa olen kyllä treenannut, mutta ei se vissiin kestäny toisia koiria vieressä. Olen sitäkin treenannut, mutten tarpeeksi usein näköjään. Ja ehkä minun jännitys vaikutti asiaan.

Sitten itse liikkeet, kaikki meni ihan hyvin liikkeestä seisomiseen asti. Vähän se näköjään nyt kun katsoo videolta niin kokoajan sinne kyttäsi mihin se sitten lähti. Näki kun kaks muuta koiraa jotain nahisteli ja sinne se sitten jonkun aikaa sen jälkeen ampaisi ja aloitti uuden ärinän. Onneksi kellekään ei käynyt mitään. Tuomari keskeytti kokeen, kun en saanut koiraa takaisin kehään.

Sen jälkeen mie vaan itkin koko illan. Ensin mie itkin ku säikähin sitä tilannetta, sitten sitä että siinä on ihan pirun vaikea jos ei mahdoton työ saada Endaa enää varmaksi ja vielä sitä että minua hävettää. Oishan minun pitäny tajuta että ei tuo ollut vielä valmis menemään kokeeseen, kun se koe on paljon muutakin kun liikkeiden mekaanista osaamista. TYHMÄ MINÄ! Ja hei, mie opiskelen paikassa joka on opettanu mulle toimivia työkaluja miten tollaset käytökset estetään ennen kun niitä tuleekaan, jotenki tuntuu että minun pitäs osata enemmän, olla parempi jo näin vikavuotisena. Tuplatyhmä minä. Ja olihan Endalla niitä merkkejä että se ei tykkää varsinkaan kaukana olevista vieraista koirista, ohitukset lenkillä menee ihan hyvin, ne on ne kaukana olevat jotka on se ongelma. Olin sitä jo vähän saanut kuriin, mutten näköjään todellakaan tarpeeksi.

Tässä nyt kuitenkin liikkeet siihen asti että pakka hajosi:




Jos jotain positiivista pitää hakea, niin se ei haahuillut itse kehässä kun sen kerran, kun tunnisti liikkurin yhdeksi lemppari-ihmisistään. Muuten se pysyi oikein kivasti mukana ja tekeminenkin oli ihan kivaa! Jotenkin se nuo käännökset veti leveeksi, mitä se ei oo tehny pitkään pitkään aikaan.
Ja HEI, mulla ei jännittäny juuri ollenkaan! Mikin kanssa monesti jännitti niin että ääni ei kulkenut. Nyt sain sentään sanottua käskyt selvästi. Toki kärsin taas halvaantuneesta vasemmasta kädestä, mutta sekään ei ihan täysin halvaantunut ollut :D
Raviskakuvista ja videosta kiitos Sarianna Junnilalle! Kuvia pari lisää koirien omilla sivuilla.

Kyllä tämä tästä, ei tää sentään maailmanloppu oo. Pitää jättää tää nyt taakse ja alkaa treenaamaan. Ensin minun pitää parantua kuumeesta ja nuhasta joka tuli ton kisan jälkeen. Ei vaan mee nyt kaikki ihan putkeen näköjään...

Koiranomistajan huippuhetkiä!

Ha, löysin sarkasmi-kyltin!

Enda sai uuden hoidettavan

Joo siis tänään oli kiva päivä ja koin, vaikkakin sivustakatsojana, kaverin ja kaverin koiran toisen nollatuloksen agilityssa tänään. Se on aina huippuhetki kun monen vuoden työ palkitaan! Matkakin oli kiva, tuli taas puhuttua enempi ku varmaan kahteen viikkoon yhteensä. Kiitos kun sain roikkua mukana!

Tuo sarkasmi tuohon otsikkoon liittyen astui kuvaan ihan äskön. Luulin että Miki oksentaa tyhjää mahaa, se tekee sitä joskus ja sain sen pois sängyltä ennen kuin tämä tapahtui. Se tavara ei vaan ollutkaan mahanesteitä, ei tietenkään. Se oli sitä itseään jota Miki on alkanut taas popsia. Ja jos joku ei tajunnut, vietin juuri 20 min siivoten koiran oksentamaa koiran p*askaa... Sitten piti viettää toiset kakskyt minuuttia pihalla lakaisemassa portaita virkistävässä pakkasilmassa että se haju lähti mielestä ja suusta ja sieraimista pois. Onkos muilla tällaisia "huippuhetkiä"?

Tokokoe lähestyy uhkaavasti, vielä ei ihan hirveä paniikki ole iskenyt, toistaiseksi olen onnistunut vakuuttamaan itselleni että kyllä se osaa ja kun on tutut ihmiset kehässä minun ja Endan kanssa niin voi olla ihan rauhassa.

Agilitya, tokoa ja hakua, kentsuilua ja möllitokontapainen

Kämppiksen Eppu - kissa on komentanut koirat nurkkaan

Oho on jäänyt pitkältä ajalta kirjoittamatta. No tässsä on vähän kohokohtia, jos kaikki kirjottaisi tulisi liian pitkä teksti. Jonkun aikaa sitten oli käytännöntunnilla pelastuskoirahakua eli "eksynyt" meni metsään ja minut, kartturi ja tukihenkilö lähetettiin etsimään :D Enda lähti hyvin alussa jäljelle!!! mikä siis on järkytys kun se on aiemmin ollut ilmavainuinen koira. Sai pari kertaa jonkun hajun mutta hukkasi. Alueen takanurkassa Enda yhtäkkiä sai oikean hajun ja ampaisi maalimiehelle. Melkein 70 m päästä se sen hajun otti, ettei huono ollenkaan vaikka välillä oli sellaisia hetkiä kun se ei etsinyt.

Enda tietää missä päässä sänkyä nukutaan :D

Ensimmäiset ja lopulta viimeiset kentsut tuli tälle vuodelle myös käytyä. Sai opastaa kahta taitavaa ykköstä, ja vaikka tuntui olevan itsellä vähän homma hakusessa pitkän ajan jälkeen, kai me selvittiin ihan kunnialla. Varmaan ihmettelette tuota viimeiset - kohtaa. Noh, kentsuvuoron viimeinen pissalenkki maanantaiaamuna, astun koirien kanssa ovesta pihalle ja portaan alas RIKS RAKS JA POKS minun jalkapohjasta! meni jokin pahasti vinoon/rikki. Nyt oon sitte vähän yli viikon klenkannut ja juossut lääkärissä ja röntgenissä, jossa ei oikein mitään voida tehdä, laittoivat vaan särkylääkepullon kanssa kotiin. Mitään ei ollut murtunut onneksi, mutta ei kiva kun ei voi kävellä edes vähän normaalimmin. Kentsut siis siirtyivät keväälle.

Oonkos muuten sanonu että oon nyt kouluttanu parin luokkakaverin kanssa agilityn alkeita tähän koulutukseen liittyen joka tiistai ilta nyt muutaman viikon. Oon päässy kylkiäisenä joka viikko treenaamaan tokoa tulevia kisoja varten ja kaikki vaikutti olevan ok. Sitten tulikin tämä päivä, kun oli möllitoko tunnilla.

Luoksepäästävyys 9 - Hyppi vasten, pitää muistaa oikeassa tilanteessa ottaa hallintaan istumaan viereen, nyt annoin seistä.
Paikkamakuu 8 - Ryömähti eteenpäin alle oman mittansa ihan viime sekunneilla, muuten oikein rauhallinen.
Seuraaminen taluttimetta 8 - Teki alussa oikein hienon improvisoidun liikkeestä maahanmenon :D muuten ok. Vähän käännökset kusi ton oman klenkkaamisen takia.
Liikkeestä maahanmeno 10 - Oli oikeestikki hieno!
Luoksetulo 10 - Ditto ^
Liikkeestä seisominen 8 - Meni ensin maahan, mutta nostin sen hienolla kauko-ohjaus käsiliikkeellä ennen kun ehdin kovin kauas koirasta. Ennakoi istumisen. Oikeesti ois siis tullu nolla tästä
Hyppy 9 - Hyppäsi hyvin ja pysähtyi vähän hitaasti ja karkasi monesti hypylle kun annettiin kokonaisvaikutusta
Kokonaisvaikutus 10 - Tästäkin olisi saanut pudota pisteitä kun liikkeiden välit oli semmosta haahuilua että ei oo tosikaan, nyt pitää tää viikko ennen koetta käyttää kyllä tohon kehähallintaan! Jotenkin Endalla on sellainen mielleyhtymä että kun ei olla käskynalla tai ollaan lepsusti käskynalla niin saa haahuilla. Myös taluttimesta irtipäästäminen = haahuilu.

Pisteet 88/100 sij. 3/4.

Ei jännittänyt samalla lailla kun oikeassa kokeessa, mutta pienen jännityksen sai onneksi päälle. Huomasi sen jännityksen puutteen muuten vessakäyntien määrässä ennen suoritusta, vaan kaks kertaa, kun oikeassa koepäivässä tulee vessakäyntejä useampi kymmen! Enkä ees valehtele, mulla on todistajia :D Arvostelu oli todella lempeää, mutta kyllä siellä oli oikeastikin niitä liikkeitä josta ois tullu oikeassakin kokeessa tollaset pisteet.

Huomenna ja viikonloppuna pitäs tapahtua jotain mielenkiintosta, että palataampa astialle maanantaina, jos yrittäis ettei tää väli näin pitkäksi enää venyisi.

Pikainen palkintoräpsy, Endaki alotti ton kuppien keräilyn :D Ja raukka vielä ihan väsyksissä.

Miki eläköityy ja toiminnantäyteinen lokakuun loppu

Syyslomat on lusittu, ja ensilumi Rovaniemellä nähty. Eipä siellä mitään mielenkiintosta tapahtunu, näin kavereita ja vahin veljenpoikia, samaa vanhaa... Alko vaa ahistaan, en tiiä miksi se ei tunnu enää kodilta ja kun tääkään kämppä ei myöskään niin mihinkhän sitä joutuu. Vielä puol vuotta tätä koulua jäljellä, että sen verta aikaa miettiä. Saatiin Oulusta asti olla junavaunussa keskenämme, juna oli nimittäin Kannuksessa jotain yli 12 yöllä, kaikki pitempimatkalaiset tais olla makuuvaunuissa :D Ja käytiin la ennen koulun alkua kannustamassa kaveria agikisoissa Kokkolassa. Kyllä taas motivaatio nousi pilviin kun näki sen kirjavan tason :D Tää eka viikko loman jälkeen meni kyllä ihan hirmu nopeesti, mutta oli kyllä paljon tekemistäki:

Minun kaulaliina

Treenattiin taas Messarin koirakisaa ja taitajaa varten, minun pitää oppia puhumaan yleisölle paremmin,ei mitään uutta siinä. Olin yllättynyt kun vaikutin varmalta käsittelijältä, ei todellakaan tuntunu siltä! Ehkä on jotaki jääny selkärankaan kun on hoitolalla ja topissa käsitelly paljon erilaisia koiria. Käytännön tunnilla teemana oli tokon ruutu. Endan kans ollaan sitä pari kertaa harjoteltu, nyt saatiin vinkiksi että pitäs pikkuhiljaa ruveta pääsemään eroon alustasta ja ruutuun ois hyvä olla varmempi pysäytyskäsky, sillä on kuitenki se perusidea ruudusta niinkö pääkopassa että hyvin ollaan matkalla kohti kokonaista liikettä. Tokosta muuten, ei olla menossa 12.11 kokeeseen, ei oo reilua tai järkevää mennä kun palkaton pitkä suorittaminen on täysin kesken. Katotaan tota marraskuun lopun koetta, ehkä sinne mennessä saatais treenattua kun hankin hallikortinkin...

Oltiin myös eläinten hyvinvointi-luennolla. Tunnisti missä istu meän luokka ku melkeen kaikilla (mukaanlukien mie, omg) oli jonkinlainen kudelma mukana :D Torstaina oli sitte kennelalan esittelyvideon kuvaukset. Miki pääsi kerrankin loistamaan ja tehtiin kaikkia hauskoja temppuja joista toivottavasti joku päätyy mukaan videolle :)

Mikistä minun piti puhua vähän enemmänki tässä postauksessa kun huomasin että sehän on ihan paitsiossa mitä tähän blogiin tulee. Se varmaan johtuu siitä että Miki on nyt sitten virallisesti eläkkeellä! Ei se oo reilua pistää sitä tokossa paikkamakuuseen tai noutamaan, kun paikkamakuussa se hermostuu kun ei nää kunnolla ja on vieraita koiria ja sitte mie vielä meen piiloon. Noutokapulaakaan se ei näe kunnolla enää. Ja onnistuin myös masentamaan itteni Mikin suhteen tässä yks päivä... Tajusin että sen isoisäki kuoli 10 vuotiaana ja yleensäki että sheltin ikäodote on 10-14v, kaks vuotta ja Mikiä ei ehkä ole! Tai mistä sen tietää jos sille vaikka sattuu jotaki huomenna. Sitte mie tajusin että eihän sitä kannata miettiä vielä, we'll cross that bridge when we come to it. Mutta siis näin helposti minut saa hermoraunioksi :D


Perjantaina kuunneltiin lähes neljä tuntia Jessica Svanljungia, sai kyllä paljon vinkkejä tokon treenaamiseen ja on mulla videotaki sieltä että voin kerrata, ei taija viittiä nettiin laittaa ku kaverit siellä esiintyy ja en kysyny kouluttajalta lupaakaan :D Tajus kyllä että ei oo mitään oikotietä tokossakaan jos haluaa hyvin kouluttaa, pohjat pitää olla kunnossa.

Vasta pestyllä päiväpeitolla kelpaa makoilla

Minun piti to.pe yöllä herätä kaks kertaa ku Mikillä oli maha sekasin, varmaanki niistä nakeista joita käytin tollon kennelvideon kuvauksissa. Pe päivällä vielä annoin maitohappobakteeria ja Attapectiiniä.  Luulin että nää mahajutut ois siinä, mutta illalla Enda alko oksentaa ja oksensi mustia muovinpalasia! Vähän niinku roskapussimateriaalia. Mitähän ihmettä se on syöny, en muista jättäneeni tänne mitään mustaa taikka muovista, ehkä se on jollaki lenkillä vetässy jotakin kitusiinsa? Nyt sekin vaikuttaa olevan kunnossa, mutta voi yök kun taas miettii mitä kaikkea sitä joutuu välillä siivoamaan :D Niin ja pesinhän mie viis koneellista pyykkiäkin perjantai illan ratoksi, kuka mitään viihteelle menoa kaipaa? :)

Löysin muuten aivan ihanan laulun joka kyllä on ihan minusta tehty, paitsi etten kyllä osaa laulaa vaikka henki riippuis siitä :D Mie niin usein huomaan jättäväni asioita sanomatta koska aattelen ettei sillä mitä mie ajattelen ole mitään väliä. Yritän epätoivoisesti kuunnella tätä laulua ja muistaa että kyllä se on ihan hyvä joskus avata sanallinen arkkunsa, ei väliä kuinka ruosteessa ne saranat on :D



Hei blogilla on 20 lukijaa! Wau :D