Mikin, Endan ja Krissen blogi: kesäkuuta 2014

tiistai 24. kesäkuuta 2014

"This is the day when the wolves die young, they'll never see the new Midnight Sun..."

Mulla tulee tosta alla olevasta biisistä jostain syystä aina Rovaniemi mieleen, juuri ton otsikon kohdan takia. Kerran monta monta vuotta sitten mulla tuli kaupungilla puhumaan sellanen tyttö (tai nuori nainen se sillon oli ja mie tyttö :D) niin siitä miten he joka vuosi tulee kattomaan yötöntä yötä Lappiin Hangosta asti. Puhuttiin varmaan tunti vähän kaikesta ja toi keskustelu on jääny mulle mieleen varmaan ikuisiksi ajoiksi. Sen takia (+ pimennysverhojen takia:D) mie oon oppinu tykkäämään yöllisestä auringosta. Sitä on vaikeeta arvostaa tollasia asioita niin paljon kun ne ansaitsis, kun niitä on aina tottunu näkemään...

Ja syyksi tälle vähän randomillekin postauksen alotukselle oli tuo ohimennyt juhannus. Mie en hirveesti tykkää siitä miten se on kans tehty ryyppyjuhlaksi, niinhän vähän kaikki Suomessa taitaa olla... Joten mie oon keksiny siihen tilalle oman koiriin liittyvän perinteen :)

Oon nyt neljänä vuonna (en valitettavasti peräkkäisinä) menny juhannusyönä keskiyöllä katsomaan aurinkoa koiran/koirien kanssa vaaran päälle. Ja nyt joku kysyy että mitä järkeä? Noh, juhannuksena on viimenen päivä kesästä kun aurinko on ylhäällä keskiyölläkin, siitä ne päivät alkaa lyhenemään minkä kerkeävät kunnes on taas pilkkopimeää. Jos nyt noin kärjistetysti haluaa ajatella. Onhan aurinko kauan ylhäällä vielä monta viikkoa ja nouseekin jo kolmen aikaan taas ylös, mutta en tiiä... Jotenki minusta on tullu tärkeeksi olla paikalla ja lähempänä tuona hetkenä, vähän niinku otetaan keskiyöllä uusi vuosi vastaan sen vaihtuessa... Hyvästit keskiyön auringolle tai jotain muuta yhtä runollista :D

Tänä vuonna unohin ladata kameran niin ei oo mitään kuvia ja muina vuosina en oo tainnu ottaakaan ku ei oo vaan sattunu kameraa mukaan... Hyi kamala kun tuli muuten kylmä tolla reissulla ja ei ihme ku minun nuha ei tällä vauhilla parane, mutta ainakaan ei ollu sääskiä tai muita öttiäisiä just ton takia nimeksikään!

Mikillä on taas näkö huonontunu. Yleensä jätän tarhan oven auki kun otan koirat sieltä pois ja kerran olin laittanu sen kiinni jostain syystä takasin. No seuraavan kerran ku pistin koiria tarhaan nii Miki parkahan hyppäs siihe pahki ennen ku mie ehin aukasta sitä ovea, kun se nähny sitä ovee siinä... Ja eilen se ei ekan kerran uskaltanu hypätä ulos sieltä kun se ei muistanut tarkkaan missä oviaukko oli eikä siis myöskään tainnut nähdä sitä, minun piti vetää se käden avulla siihen oviaukolle ennen kun se uskalsi hypätä... Mie oon sanonu tän varmaan kaksmiljoonaa kertaa, mutta vielä se menee tässä mukana ja ihan pirtee se on ja kaikkee. Onneksi näkö on menny vähitellen niin ei oo mitään äkkipaniikkia tullu. Saa nähä jos se selvästi alkaa stressaamaan että millaseen ratkasuun sitten pitää päätyä. Ehkä ei pitäis ajatella sitä kuitenkaan ihan vielä...

Agilitysta sitten... Keksin tässä estepulassani uuden harjotuksen mitä pystytään tekemään ilman esteitä! Meän pihan vieressä on naapurin mettää ja se on nyt kaadettu ja siellä on kantoja tasaisin väliajoin vielä maassa, niin mie keksin että Enda oppii estehakuisuutta sitten joskus, niin opetin sen hakemaan kantoja :D Ja siis se idea on että Enda menee seisomaan sille kannolle mihin mie osotan ja näytän. Pitää joskus ottaa videolle se on ihan hauskan näköstä nyt kun ollaan päästy jo muutaman "esteen" sarjoihin ja Endaki tykkää siitä :D

Ja sitä pyykkitelineen kiertoa takapihalla ollaan myös tehty, viime postauksessa oli siitä videota kun oltiin vasta aloitettu... Nyt Enda hakee sen jo ainaki 20m päästä ja kiertää sen, siitäkin se tykkää hirveesti. Keppejä en oo saanu vieläkään pystyyn kun en saa hakattua niitä tarpeeks syvälle maahan... Rengas mulla roikkuu puussa :D

torstai 19. kesäkuuta 2014

Rovaniemen Avarasta luonnosta, päivää! (Paljon kuvia ja video!)

Valmistujaisrehuja :D

Junailtiin tänne Lappiin sillon 4.6. Alkoi tosi hyvin sekin matka, kun oltiin nousemassa junaan niin sieltä tulee nainen semmonen Mikin kokonen koira sylissä ja en sanonu mitään yritin vaan oottaa että se ois siitä menny; mutta eikö se laske sen koiran tyyliin minun koirien päälle! Siinä vaiheessa oli vähiintäänki tämmönen ilme :O ja piti äkkiä heivata koirat junaan, ei ne onneks ehtiny kun yhden kerran rähähtää. Mutta huh huh... Junassa oli oikein kivoja pikkutyttöjä koirille rapsuttajina, Miki oli ihan onnesta soikeena ja Endakin ihmeen seurallinen, se ei yleensä kauaa jaksa vieraista välittää :D

Sitte pari ekaa päivää mie tuskailin pätkivän netin kanssa, mutta sitten haettiin antenni niin nyt se suurimman osan ajasta pyörii ihan hyvää vauhtia! Uskaltauduin tässä uusvanhalle lenkkireitille yhdelle pienelle kärrypolulle. En ollut käynyt siellä varmaan seittemään vuoteen, koska silloin viimeksi Mikin kanssa meinattiin kävellä hirveen pahki, tai siis se meinas tulla meitä päin. En sitte sen jälkeen ollu siellä käyny, mutta nyt uskaltauduin, koska se on aivan mahtava paikka pitää koiria irti; ne ei tallo mitään lintujen pesiä siellä tiellä käppäillessään ja minun ei tarvi tarpoa missään risukossa. Nyt mie oon käyny sielä melkeen joka toinen päivä niin koirat näkee vähän muutaki ku takapihan, sielläkin ollaan monta kertaa päivässä... Toinen lenkkireitti on sellane yhteensä neljä kilometriä jonka kääntöpaikka on sellasen kivan mäen yläpäässä. Se täällä on kyllä niin ihanaa ku vertaa Pohjanmaahan; täällä on pinnanmuotoja ihan erilailla :D

The Road goes ever on and on
down from the door where it began
Now far ahead the Road has gone
And I must follow if I can
- J.R.R Tolkien

Seittemäs päivä mie pietin pienet valmistujaiskahvit, koira-raukat joutu oleen koko päivän tarhassa, mutta kyllä ne siellä ihan hyvin pärjäs, on sentää kymmenen kertaa enempi tilaa ku Lemmikin tarhoissa... Aika moni vieraista kysyi että no mikä sinusta sitten nyt tuli, ja hämmästeli että kuinka laaja ja paljon asiaa tuossa oli. Ei se kuitenkaan tuntunut kovin paljolta ainakaan aina :D

Tuohon postin otsikkoon viitaten; täällä tuntuu aina niinku eläis jossain luontodokkarissa; sillonki kun tultiin ekan kerran lehtikselle niin porotokka oli syömässä tienposkessa. Täällä pihalla on vaikka millasia lintuja, oravia ja ynnä muuta pientä jyrsijää, ja nyt on tullu pari jänistäki pihaan. Toissapäivänä Enda säikäytti aika mukavasti kun päästin ne ovesta pihalle yöllä niin se ampaisi kuin tykin suusta jäniksen perään! Mutta onneksi, onneksi, sillä ei ole mitään metsästysvaistoja, vaan se tuli takaisin kun huusin!

Tänään kuvasin vähän tollasta hömpöttelytreeniä

Ja seuraushalvaus iski taas tohon vasempaan käteen :D
Arvatkaa muuten muistinko mie koko Kemi kv - ilmottautumispäivää??? No en.
JA muoks. Unohtu sanoa että en valitettavasti päässyt tänä vuonna Tampereelle, katsotaan mihin sitä tässä alkaisi, myöhemmin siitä lisää :) Hyvää juhannusta kaikille!