tiistai 24. joulukuuta 2013

Messarissa, viimenen viikko ennen joululomaa ja joulu Rovaniemellä!

Opistovoittajat 2013- noi ruusukkeet oli
kyllä mahtavat!
Ennen lomaa käytiin Messarissa edustamassa koulua, ja ilmeisesti ostamassa se tyhjäksi, kun miettii miten paljon tavaraa sitä ittekki tuli hamstrattua(ja koiranruokaa ja ja...) Mutta siis mentiin sinne jo torstai-iltana kasaamaan ständejä. Tulomatkalla pysähdyttiin Ikeassa, josta tarttui mukaan iso porkkanapehmo ja pehmopallo. Porkkana sai jäädä virikeleluksi, mutta pallo päätyi yllätys yllätys hamstraukseen koska oli niin kiva Endan mielestä että siitä tulee treenilelu.

Perjantaina aamulla sai vähän aikaa kierrellä, puol 11 oli opistojen välinen koira-aiheinen tietotaitokisa. Mie olin jännittäny ja hermoillu tota jo sillon kun kyseltiin että kukas tähän osallistuis, ja mie menin siihen ilmoittautumaan mukaan. Tämä oli taas osa sitä että mie yritän venyttää mukavuusaluettani. Ensin oli tietokilpailuosio, vähän niinku trivial-pursuit kysymyksiä koirista :D Sitten oli rotutunnistustehtävä(me saatiin ainoina kaikki oikeen:) ja sitten käytännön osuus, jossa piti näyttää että sai koiran menemään istumaan ja maahan, ja läpi S putkesta, sekä tehdä terveystarkastus, johon me oltiin ihan ylivalmistauduttu :D Se oli tosi hauska kilpailu loppupeleissä, mm. koska a) meitä oli kolme siinä, ei tarttenu yksin olla ja b) ME VOITETTIIN! Ja kyllä taas oli sellaset kannustusjoukot että ei oo toista! Sen jälkeen käväsin pyörähtämässä nahkakehällä kattomassa Endan siskoa ja veljeä. Kyllä niissä vaan on paljon samaa mitä nyt oon noita nähnyt sisarusparvesta!
Iltapäivällä oli sitte ständillä edustamisvuoro, sekin oli loppujenlopuksi ihan kivaa, vaikka sitäkin olin panikoinut jo vaikka miten pitkään että miten siitäki selviää.

Lauantain ja sunnuntain ständivuorot meni mulla narulelujen materiaaleja tehdessä, ja kyllä sitä tuli muutamalle ihmiselle jotain höpistyäkin. Myös nahkakehillä tuli hengailtua, ja pääsin näkemään Hannan pitkästä aikaa. Arvatkaa mitä kävi? No molemmathan siinä alkoi itkemään :D lauantaina myös jäätiin kattomaan isoja kehiä, ja olihan se aivan mahtava tapahtuma! Tosin mie jouduin niin korkeelle että kärsin ekan puoli tuntia huimauksesta, mutta kyllä se siitä lopulta tasoittui. Joka päivä oli kyllä päivän päätteeksi toi kipee jalka aivan järkyttävän kipee ja turvonnu ja pää oli niin tyhjä että meni vaan suihkuun ja nukkumaan.

Summa summarum, kiva tapahtuma, olen onnellinen että pääsin käymään, en kyllä varmaankaan ikinä vie koiraa sinne tautipesäkkeeseen :D

Mie: Joulu tulee!
Koirat: Ai ikkunasta?!
Varmaan nyt unohdan osan, mutta käytäntöäkin ehti olla pari kertaa ennen lomaa. Ekaksi oli ohjatun noudon treenejä ja merkkiä. Enda vähän varasteli kipolle ohjatussa, mutta ihan hyvin muuten. Sitte oli koiraterapiaan liittyviä juttuja, miten ehkäistä räyhäystä, mikä sopi siis kuin nenä päähän tähän nykytilanteeseen. Päätin opettaa Endalle että se laittaisi nokan minun käteen kiinni kun koiria on tulossa. Sain sitä tunnin aikana tarjoamaan sitä toimintaa, mutta kun käveltiin sitten takaisin, niin eihän se siellä toiminut kun tuli koira vastaan. Keksinkin illalla miten saan estettyä sitä käytöstä mutta ei se mikään lopullinen ratkaisu ole. Nimittäin Enda ei tykkää kun teen sille terävästi PRR -äänen, ja näytän vihaiselta. Se alkaa kävellä mielistellen minun takana--> ei ehdi rähjätä. Mutta en haluais että meän ohitusmieliala ois semmonenkaan, toi nyt on vaan tosiaan väliaikainen ennen kun saan treenattua ton käsijutun varmaksi.

Sitten tulinkin kipeäksi ja missasin kaksi viimeistä päivää ennen joululomaa. Harmitti kyllä ku en päässy pikkujouluihin. Perjantaina Janita heitti meijät juna-asemalle, jossa juna oli LIIAN ajoissa (omg) eikä ollu ees hirvee sillipurkki, ihan normaali perjantaivaunu! Oli kyllä niin ihanaa tulla tänne kun oli jo kaupungissa paljon lunta, täällä kotona sitten piha jo tulvi sitä. Nyt ollaan vaan otettu rennosti ja nautittu talvesta.

Tänään aamulla meinasin vähän masentua kun kuuntelin masentavia joululauluja, ja mietin kuinka yksin mie joskus olen, ja miten joulu on perhejuhla ja mulla ei oo enää hirveesti ydinperheestä jäljellä, mutta kuka nyt vois tällasten tyyppien kanssa masentua kovin pitkäksi aikaa:





Hyvää joulua kaikille lukijoille meiltä, luultavasti menee ensi vuoteen seuraava kirjoitus, joten nähdäänpäs ensi vuonna!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Tokoa, aksaa, mätsäri, Miki rallytokossa ja Endan etsintä +videot

Keskiviikkona oli käytännöntunnilla aksaa, rallytokoa ja esine-etsintää. Endan kans saatiin kaks verkkoa pois kepeiltä, enää viisi jäljellä! Ja muutenkin teki kyllä tosi hienosti ja pysyi irti. Pieniä herpaantumisia tapahtui silloin tällöin, mutta noudatti kyllä luoksetulokutsua hyvin, ei karannut kertaakaan kokonaan hallinnasta. Etsinnässä Enda on taas kypsytellyt asioita päässään ja nyt kun tein pari kertaa neljällä esineellä niin vain paransi työskentelyä kun löysi esineen, loppua kohti oli jo tosi intensiivistä.

Rallytokolla ei nyt Endalle ollu väliä, mutta meni sekin paremmin kun viime kerralla. Ittellä ne suurimmat vaikeudet on. Kyllä ne liikkeet alkaa olla sillee hallussa että jos näen kyltin niin muistan mitä siinä pitää tehhä. Vaikeinta on muistaa millä puolella kylttiä pitää pysyä, koska se on "väärällä" eli oikealla puolella ohjaajaa.
Ja hei, se joka sanoo vielä että vanha koira ei opi uusia temppuja; mulla meni viis minuuttia opettaa Miki seuraamaan oikealla puolella minua, ja tulemaan sivulle oikealle puolelle. Käsimerkistä tosin, mutta koska se on rallytokoa varten, niin sehän on ihan sallittua. Vähän se on hankalan näköistä, mutta se johtuu siitä että se on ehkä 10 toistoa seurannut nyt oikealla puolella pari metriä, ja 8 vuotta vasemmalla puolella ja ties kuinka monta kilometriä. Pitää siis vähän suhteuttaa siihen nähden :D

Arkielämässä on vähän asiat huonontunu Endan kanssa, ku se pääsi sen ärinän makuun siellä tokokokeessa. Aivan järkyttävää lenkkeillä noiden kanssa pimeällä, Enda pistää semmosen älämölön pystyyn että ei hyvää päivää. Pitää alkaa vastaehdollistamaan sitä nyt oikein olan takaa, täytyy vaan värvätä joku koira seisoskelemaan jonkun matkan päähän pimeässä.
Eihän tota koiraa voi ees alkaa kunnolla kouluttaa mihinkään lähestyviin koiriin ennen kun saa sen mielentilan vaihdettua vähän positiivisempaan kun "älätuletänneperkele" siinä paikalla ollessa ensin,

Torstaina oli eläintenkouluttajapuolella opiskelevat kouluttamassa meille tokoa ja agia. Enda teki tosi hyvin, ja sain lähinnä vinkkejä siihen miten pitää selkiyttää omaa toimintaa että koira tekis paremmin. Kun esim kontakteilla mie oon vähän vapautellu miten sattuu ja se lähestyy sitä kontaktipintaa väärästä kulmasta sitte kokonaista estettä ajatellen... Sitte tehtiin hypylle irtoamista, kiva pikku harjoitus, pitää kuvata vaikka joskus videolle, kun se kuulemma on semmonen mitä jokaisen aksaavan osaamistasosta riippumatta pitäs tehhä. Enda teki ne toistot niin nopeaa että päästiin taukoilemaan siitä pisteeltä aikasemmin. Putkeenkin tehtiin irtoamista, jonka Enda tajus kans tosi hyvin, mie vaan taas olin epäselvä välissä...

Tokossa kysyin vinkkejä seuraamiseen. Minut piti suoristaa niin se oli vähän parempi jo sillä, ja suusta palkkaamistä ehotettiin kontaktin parantamiseksi. Myöskin sitä että pitäis tehhä treeneistä vaihtelevampia eikä aina alottaa ja lopettaa perusasentoon. Mie aattelinki tehä merkille kierrosta seuruutusta seuraavan kerran kun nyt päässään treenaamaan. Huomasin myös että toi koira reagoi minun jännitykseen. Heti kun lähdin pois kouluttajien silmien alta, niin kontakti palasi ja paikka oli paljon parempi. Tästä tuleeki vähän hankalaa jatkossa, kun faktahan on se että mie jännitän, ihan varmasti. Ihan sama kuinka vähän, mutta jännitän.

Illalla Even kanssa tehtiin koirille etsinnät asuntolan tv-huoneeseen. Endan työskentely oli 10 kertaa huonompi kun aiemmin. Se kyllä saattoi johtua uudesta paikastakin...  Ehkä myös siitä, kun palkkasin sitä näköjään huomaamatta ruoalla kesken kaiken, ja sehän laskee virettä. Enkä myöskään normaalisti tee niin etsintätilanteessa. Mikälie höpöönnys tapahtui tossa. Mutta tässä on video Endan etsinnästä:



Ehkä se salaisuus Endan työskentelyintoon on tarpeeksi pitkät tauot :D Koirat myös leikki tennarilla, oli kiva taas kun Enda pääs kerranki juoksemaan täysillä ja retuuttamaan, kun Miki ei anna sitä tehhä. Enda vaan halkas sen "iskunvaimenninanturan tosta ranteen yläpuolelta vasemmasta etusesta. Vähän se vuosi, mutta ei vuoda enää ja se on vaa semmone lovi siinä joka täyttyy pikkuhiljaa uudesta kudoksesta. Ei sitä enää ees huomaa.

Itsenäisyyspäivä menikin kokonaan hallilla. Aamupäivällä käytiin Mikin kanssa pyörähtämässä rallytokon alokasluokassa. Ihana ku sai kisakirjan ja piti kattoa sirut ja säkä, ei oo pitkään aikaan sitä tehty :D Rata oli loppuviimein ihan simppeli, mie vaan törttöilen siellä minkä kerkeän, kuten kuvasta näkyy:



Miki oli välissä vähän ulkona, mutta teki kyllä tosi kivasti ne mitä teki! Ja voi kamala ku mie näytän hirveeltä ku onnun tuolla menemään :D Ei burana paljon auta tohon jalkaan... 66 pistettä tuli ja 2 ohjaajavirhettä ja 8 hihnankiristystä ja jotaki muutaki oli vikana, en nyt muista, tostahan sen näkee. Toi eka tehtävä esim. meni vikaan. Mie vasta tossa toisen esteen kohalla muistin että meni ihan pieleen toi spiraali, tokalla kerralla ja toisin päin meni paremmin sitten... Miki oli tuomarin suosikki:) Varmaan ikä ja toi ajoittainen työinto ja minun ontuminen hellyytti:D

Illalla sitten oli mätsäri, sain luokkalaisen ja yhen ykkösistä esittämään Endan niin ei tarvinnu sen kans juoksennella kehässä tolla jalalla. Parikehässä se oli pikkusen vallaton kun oli koko päivän kököttäny boksissa ja välillä vaa käyny pihalla, mutta esiintyi ihan kivasti! Eikä pelännyt harvinaista miestuomaria! Punaisten kehässä ei sitten sijoittunut kun näki verivihollisensa(en oikeesti tieä miksi se vihaa meän naapurin koiria, pitäs vielä ku kerkeää niin erityisesti niihin se ehdollistaa) ja yhdisti sen sitten sinne kehässä oleviin koiriin ja vähän rähähti.

Sitten kun oltiin lähdössä, niin taas meni ohi veriviholliset ja siitähän se meteli vasta nousikin. Vähän harmittava loppu kivalle päivälle, mutta siis mie oon niin ilonen kun se ei oo mitenkään että "kaikki koirat pitää häätää helevettihin kun ne on inhottavia", vaan jotkut tietyt. Kauhee akka siitä on tullu...

Ens viikolla meän luokka lähtee Messarin näyttelyyn edustamaan ja koirat joutuu sitte kentsulle. Mie en oo koskaan käyny Messarissa, jännää :D