Kentsuviikko ja Endan uus temppu videolla

Tällä viikolla oli eka kennelvuoro piitkään aikaan. Jalka ei oo vieläkään täysin kunnossa niin mie olin sitte ikään kuin yhden naisen pikkuelukkavuoro. Viimenäkemältä koululle on tullu uusia marsuja, olivat kyllä tosi söpöjä. Marsut taitaa olla ainoita jyrsijöitä joista mie melkeen tykkään :D Kanit ja mie tultiin myös oikeen tutuiksi, ja oli kyllä kiva huomata miten ne on kehittyny kun niitä on naksuteltu. Ja Iina-kanikaan ei ole enää sellainen sanotaanko "väkivaltainen" pupu, mitä se ihan alussa oli :D Sitte muuten aika meni siivoillessa ja kissaa ja konnia hoidellessa. Muuta mainitakseni sain tiistaina trimmiportfolioon yhden lisäyksen ja onnistuin myös mokaamaan yhden puhelun aika lahjakkaasti eilen, mutta ei nyt ainakaan siitä enempää :D
Mutta kyllä siis huomaa että ei oo täyskuntonen jalka, koska ilman lenkityksiäkin meni paketti buranaa viikon aikana, tosi perseestä, näin suoraa sanottuna.

Endalle sain siis vihdoin opetettua niinkin perus tempun kuin kumartaminen, ei se siis koiran hoksottimista ollut todellakaan kiinni alla oleva video on viiden toiston jälkeen. Saattoi toki helpottaa tota oppimista se, että agin kontakteilla oon pyytäny sitä maahan ja varsinkin A-esteellä on melko samanlainen loppuasento sen seurauksena. Tässä siis oikeen video:



Ja oli pakko ottaa tota sukanvetoa mukaan tohon videoon, koska oon niin ylpee! Se ei nimittäin oo pitkään aikaan kiskonu noin hyvin lelua!

Nyt kaikki siivouspoliisit hiljaa sitten, mie oon koko viikon siivonnu toisessa paikkaa, ei oikeen inspiroi oma huone tässä vaiheessa :D Ja hei muuten, laitoin tonne tekstien alapuolelle nyt tykkäys - ei tykkäys - mahdollisuuden, jos se vähän aktivoisi teitä lukijoita :)

Säikähdyksestä selvitty ja muita kuulumisia

Jaajaa, pitäs sitä kai tänneki kirjottaa jotakin välissä, eikös vaan?
Treeneistä sen verran että ollaan käyty pari kertaa hallilla ja toisesta kerrasta on video, mutta en oo saanu sitä vielä pois kamerasta, niin ei tähän postaukseen vielä sitä sitten, mutta coming soon..
Ollaan tehty jotaki pientä tokontapaista lenkkien yhteydessä ja Enda tekee oikeen kivasti vaikka aina ei ole ees ruokapalkkaa, oon löytäny oikeen tavan kehua sitä :)
Mie oon tehny päättötyötä ja koomannu koneella, ei todellakaan pitäny mennä näin, minun piti tehhä kaikki keskeneräiset pikkujutut pois tieltä... Joopajoo.

Nyt sitten tarina siitä miten ei kannata jättää purkkatuotteita samaan huoneeseen koiran kanssa. Ikinä. Laitoin pyykkiä, olin poissa asunnosta alle 10min, ja sillä aikaa Enda oli saanu päähänsä penkoa minun laukun. Katoin että joo se on silpunnu paketilisen nessuja ja siteen ja oho mikäs se tuolla silpun alla on; purkkapussi. Ja siitä vaikuttaa puuttuvan muutama.
Sillon tuli kyllä semmonen paniikin aika että ei oo vähään aikaan niin paljon säikähtäny mitään. Laitoin heti hunajaa sille suuhun ja erityisesti ikeniin että se imeytyis sitä kautta nopeemmin ja soitin Marissalle että tuo suolaa. Sitte me katottiin noin tunti että oksentaako se; kyllä uus kokemus, oikeen toivois että koira oksentaa. No ei se oksentanu, mutta ei se ollu muutenkaan mitenkään väsyny tai kalpea tai mitään. No oksensi se just kun Marissa oli lähteny, mutta siellä joukossa ei näkyny purkkaa. Että ehkä se söi, mutta vaan muutaman? No syöttelin sille pari kertaa sokeria puolen tunnin välein ja ei sille vaikuttanut mitään tulevan senkään ajan päästä mitä olin lukenut että oireet saatais ilmestyä. Että selvittiin säikähdyksellä. Huh.

Eilen kävin trimmaamassa bichonin Saanan kans kentsulla ja oi että kun olis kaikki koirat noin kärsivällisiä siellä... Mutta en kyllä älyä miten sain itteni ees sängystä ylös, oli nimittäin semmonen yö takana että... Joo laitoin kyllä nukkumaan yhen jälkeen mutta ei uni tullu sitten niin millään. Vihdoin sain joskus 7 aikoihin aamulla unta ja 8 soi puhelin :D Olin kyllä varmaan ihan kuoleman näkönen, mutta onneksi Suomen peli vähän piristi niin jaksoin valvoa 11-12 asti, että sain unirytmini suurinpiirtein kohdilleen.

Oon nyt laittanu toppipaikkoihin sähköposteja niin katotaanpa missä sitä huhtikuussa ollaan... Ja pitäs alkaa miettiin pääsykokeisiin lukemistaki ja Rovaniemelläki pitäs piipahtaa jossain vaiheessa ja saaha nää rästit täällä tehtyä ja ens viikola on kentsuki ja mitäs vielä...

Ainiin, meidän luokka edustaa:

 www.youtube.com/watch?v=4q-A_Nd3wW8

ja onhan sielä Mikin pärstäkin päässyt videolle :) Se teki kyllä monta muuta parempaa temppua, miksi se ton valitti?

"You may leave school, but it never leaves you." - Andy Partridge

Todellakin pitää paikkaansa kennellinjan kohalla toi sanonta! Toki en ole vielä täältä lopullisesti kamppeitani pakkaamassa ja poistumassa, kaikennäköisiä projekteja on vielä kesken mm. opinnäytetyö ja työssäoppimisnäytöt, pari kentsuvuoroakin vielä pitäisi käydä... Perjantai kuitenkin oli viimeinen päivä kun Kennel -11 astui kokonaisuudessaan Kaunon ovista sisään. Ensimmäisen tunnin ajan ehkä kaikki oli kuivasilmäisiä, ja sitten kyynelkanavat aukesivat yhdellä sun toisella :)

Mulla aukes myös sanallinen arkku puolivahingossa kun innoissani selitin opinnäytetyöstäni ja kun siihen nyt uppoaa sitten pikkuisen rahaa joka voisi olla uppoamatta yhtään mihinkään.
"...niin että jos koulu suostuis ostaan yhen tai pari ku nää on ihan v*tun kalliita tehä...." Ensinnäki se on tosi harvinaista että pääsee mikään p*skaa pahempi sana suusta. Ja siis ikänään en oo kironnu opettajien kuullen, ja noin suoraa! Siinä oliki sitte aamun viihdenumero kun suurin osa läsnäolijoista repes nauramaan :D

Tietenki me lahjottiin opettajat viimesenä päivänä, ja ilmeisen hyvin ollaan onnistuttu reaktioista päätellen selvittelemään mistä heidät on "pohjimmiltaan" tehty :D Muisteltiin myös vähän menneitä pääsykoehaastatteluita ja muutenkin palailtiin jutuissamme aika juurille.

Nyt sitten mie kuulostan kauheen mauttomalta ja kliseseltä mutta tää 2,5 vuotta tän luokan kans on ollu minun elämän parasta aikaa. Oon myös oppinu ittestäni teiltä paljon, pelkään paljon vähemmän asioita ja oon tajunnu sen että jos oikeesti tahtoo jotaki nii sen eteen pitää sitte tehä kans töitä eikä jäähä vaan lehelle soittelemaan. Ja vaikka nyt lähdetäänkin kukin omaan suuntaamme elämässä, mie tiiän että oon saanu sellasia ystäviä jotka on varmasti läsnä ihan mihin päin maailmaa tahansa sitä päätyykään. Uskon myös että luokkakokoukset voi olla vähän useammin tapahtuvia kun kerran kymmeneen vuoteen :D 

Pitää vielä sanoa iso kiitos kaikille siitä, että te ette ainakaan jätä miestä jälkeen ettekä mummoa mäkeen. Heititte kyllä semmoset pelastusrenkaat ja liivit ja verkot ja Enda varmaan oli sitte se VEPE-koira, kun mie meinasin upota. Teän kanssa ei pystyny täysin masentumaan, kun olitte omia ihania äänekkäitä itsejänne, ja piditte minut sillä käynnissä.

KIITOS.

Ja vaikka tää ehkä kuulostaa sellaselta viimeseltä postaukselta nii blogi ei kuitenkaan häviä mihinkään eikä meidän harrastukset lopu kun seinään että jatkakaa vaan lukemista :) Toki kennellinja-asiaa tulee vielä ainaki puolen vuoden ajan, sitte siirrytään meidän elämää - tyyppiseksi blogiksi, jos joitain vaan se kennelpuoli tässä blogissa kiinnostaa niin ihan FYI...

Lähiopintojen osalta viimeinen viikko koostui tasotesteistä, tokon, agin, esine-etsinnän osalta. Oli siellä ihan teoriakoe koiraterapiastakin seassa. Etsintä meni kyllä ihan superhyvin!
Tässä joitain videoita:

Toko, haahuilua

Agi 1 Agi 2

Rallytoko (Enda oli kävelyllä)

Oisin hyvin voinu olla joku täytetty harakanpelätti, välillä semmonen kiinnostuksen taso että! Koiralla myöskin keitti päässä, sen verran oli liikaa energiaa... Ja plus mie olin jokapaikassa ihan puupökkelö enkä puhunu tai tehny oikeestaan mitään samaa ku treeneissä. Että silleesti. Agissa putkelle irtoamiset tossa 2. videossa hienot.