torstai 28. marraskuuta 2013

Endan eka virallinen tokokoe, tunnarin opettelua ja Miki aloittaa rallytokon!

Tiistaina oli käytännön tunnilla tokon tunnarin opettamista. Olen opettanut Mikille tunnarin aikoinaan muistilappumenetelmällä. Ajattelin tällä kertaa kokeilla jotain uutta ja aloitettiin opettamaan matalilla ruututötsillä joissa on reikä keskellä. Endahan luuli että se oli kosketusalusta ja lyttäsi tassuillaan. Ja kun niitä oli enemmän, se ei enää keskittynyt hirveästi etsimiseen koska  ne kiihdyttivät sitä liikaa, muistuttaessaan kosketusalustoja. Enda kuitenkin tajusi idean, joten koitettiin menetelmää jossa kapulat peitettiin kankaalla ja sieltä Enda sitten löysi hienosti omansa. Tämä on myös kotona nyt helpompi harjoitella ja edetä.

Tunnin lopuksi otettiin rallytokorata, koska ajattelin että Enda olisi mennyt kisaamaan itsenäisyyspäivänä tänne Kannukseen. Se ensinnäkin hämmentyi kun en sanonut mitään käskyä lähdin vaan höpötellen kävelemään, joten se luuli olevansa vähän kuin lenkillä. Tämä näkyikin sitten hihnan kiristymisenä. Että jospa nyt keskityttäisi tokoon sen kanssa, ja sitten kun ollaan jo AVOssa siinä, niin voidaan kokeilla uudelleen rallytokoa, koska siinä pitää selvästi opettaa ihan erilainen mielentila koiralle kun se kulkee hihnassa. Ja seuraamiseen ylipäätään, sillä on jotenkin sellainen käsitys että seuruu tarkoittaa: kävele tietyssä paikassa, katso eteenpäin ja välillä tarkista missä ohjaaja on, sillon kun en puhu sille mitään seuraa käskyn jälkeen.

Rallytoko jäi muhimaan päähän kotimatkaksi, ja kun sitten saavuin kämpille ja Miki oli ihan ratketa liitoksistaan, niin jostain kumman syystä huomasin testaavani sillä samat liikkeet mitä tehtiin tunnilla, ja sehän oli ihan onnesta soikeana kun mie kehuin sitä ja mentiin yhdessä ja välissä sai tehdä jotain. Että ihan Mikin laji selvästi. Joten jos joku muistaa Miki eläköityy-postauksen, siihen tulee nyt tässä pieni korjaus; Miki eläköityy kaikesta muusta paitsi rallytokosta ja mätsäreistä :D Ja nyt Miki on sitten ilmoitettu kilpailemaan!

Keskiviikkona sitten, Endan ensimmäinen virallinen tokokoe.Alku ei lähtenyt hyvin käyntiin, näytti epävarmalta paikkamakuussa ja nousikin sitten sieltä. Aikaa ja matkaa olen kyllä treenannut, mutta ei se vissiin kestäny toisia koiria vieressä. Olen sitäkin treenannut, mutten tarpeeksi usein näköjään. Ja ehkä minun jännitys vaikutti asiaan.

Sitten itse liikkeet, kaikki meni ihan hyvin liikkeestä seisomiseen asti. Vähän se näköjään nyt kun katsoo videolta niin kokoajan sinne kyttäsi mihin se sitten lähti. Näki kun kaks muuta koiraa jotain nahisteli ja sinne se sitten jonkun aikaa sen jälkeen ampaisi ja aloitti uuden ärinän. Onneksi kellekään ei käynyt mitään. Tuomari keskeytti kokeen, kun en saanut koiraa takaisin kehään.

Sen jälkeen mie vaan itkin koko illan. Ensin mie itkin ku säikähin sitä tilannetta, sitten sitä että siinä on ihan pirun vaikea jos ei mahdoton työ saada Endaa enää varmaksi ja vielä sitä että minua hävettää. Oishan minun pitäny tajuta että ei tuo ollut vielä valmis menemään kokeeseen, kun se koe on paljon muutakin kun liikkeiden mekaanista osaamista. TYHMÄ MINÄ! Ja hei, mie opiskelen paikassa joka on opettanu mulle toimivia työkaluja miten tollaset käytökset estetään ennen kun niitä tuleekaan, jotenki tuntuu että minun pitäs osata enemmän, olla parempi jo näin vikavuotisena. Tuplatyhmä minä. Ja olihan Endalla niitä merkkejä että se ei tykkää varsinkaan kaukana olevista vieraista koirista, ohitukset lenkillä menee ihan hyvin, ne on ne kaukana olevat jotka on se ongelma. Olin sitä jo vähän saanut kuriin, mutten näköjään todellakaan tarpeeksi.

Tässä nyt kuitenkin liikkeet siihen asti että pakka hajosi:




Jos jotain positiivista pitää hakea, niin se ei haahuillut itse kehässä kun sen kerran, kun tunnisti liikkurin yhdeksi lemppari-ihmisistään. Muuten se pysyi oikein kivasti mukana ja tekeminenkin oli ihan kivaa! Jotenkin se nuo käännökset veti leveeksi, mitä se ei oo tehny pitkään pitkään aikaan.
Ja HEI, mulla ei jännittäny juuri ollenkaan! Mikin kanssa monesti jännitti niin että ääni ei kulkenut. Nyt sain sentään sanottua käskyt selvästi. Toki kärsin taas halvaantuneesta vasemmasta kädestä, mutta sekään ei ihan täysin halvaantunut ollut :D
Raviskakuvista ja videosta kiitos Sarianna Junnilalle! Kuvia pari lisää koirien omilla sivuilla.

Kyllä tämä tästä, ei tää sentään maailmanloppu oo. Pitää jättää tää nyt taakse ja alkaa treenaamaan. Ensin minun pitää parantua kuumeesta ja nuhasta joka tuli ton kisan jälkeen. Ei vaan mee nyt kaikki ihan putkeen näköjään...




sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Koiranomistajan huippuhetkiä!

Ha, löysin sarkasmi-kyltin!
Enda sai uuden hoidettavan
Joo siis tänään oli kiva päivä ja koin, vaikkakin sivustakatsojana, kaverin ja kaverin koiran toisen nollatuloksen agilityssa tänään. Se on aina huippuhetki kun monen vuoden työ palkitaan! Matkakin oli kiva, tuli taas puhuttua enempi ku varmaan kahteen viikkoon yhteensä. Kiitos kun sain roikkua mukana!

Tuo sarkasmi tuohon otsikkoon liittyen astui kuvaan ihan äskön. Luulin että Miki oksentaa tyhjää mahaa, se tekee sitä joskus ja sain sen pois sängyltä ennen kuin tämä tapahtui. Se tavara ei vaan ollutkaan mahanesteitä, ei tietenkään. Se oli sitä itseään jota Miki on alkanut taas popsia. Ja jos joku ei tajunnut, vietin juuri 20 min siivoten koiran oksentamaa koiran p*askaa... Sitten piti viettää toiset kakskyt minuuttia pihalla lakaisemassa portaita virkistävässä pakkasilmassa että se haju lähti mielestä ja suusta ja sieraimista pois. Onkos muilla tällaisia "huippuhetkiä"?

Tokokoe lähestyy uhkaavasti, vielä ei ihan hirveä paniikki ole iskenyt, toistaiseksi olen onnistunut vakuuttamaan itselleni että kyllä se osaa ja kun on tutut ihmiset kehässä minun ja Endan kanssa niin voi olla ihan rauhassa.


tiistai 19. marraskuuta 2013

Agilitya, tokoa ja hakua, kentsuilua ja möllitokontapainen

Kämppiksen Eppu - kissa on komentanut koirat nurkkaan
Oho on jäänyt pitkältä ajalta kirjoittamatta. No tässsä on vähän kohokohtia, jos kaikki kirjottaisi tulisi liian pitkä teksti. Jonkun aikaa sitten oli käytännöntunnilla pelastuskoirahakua eli "eksynyt" meni metsään ja minut, kartturi ja tukihenkilö lähetettiin etsimään :D Enda lähti hyvin alussa jäljelle!!! mikä siis on järkytys kun se on aiemmin ollut ilmavainuinen koira. Sai pari kertaa jonkun hajun mutta hukkasi. Alueen takanurkassa Enda yhtäkkiä sai oikean hajun ja ampaisi maalimiehelle. Melkein 70 m päästä se sen hajun otti, ettei huono ollenkaan vaikka välillä oli sellaisia hetkiä kun se ei etsinyt.

Enda tietää missä päässä sänkyä nukutaan :D
Ensimmäiset ja lopulta viimeiset kentsut tuli tälle vuodelle myös käytyä. Sai opastaa kahta taitavaa ykköstä, ja vaikka tuntui olevan itsellä vähän homma hakusessa pitkän ajan jälkeen, kai me selvittiin ihan kunnialla. Varmaan ihmettelette tuota viimeiset - kohtaa. Noh, kentsuvuoron viimeinen pissalenkki maanantaiaamuna, astun koirien kanssa ovesta pihalle ja portaan alas RIKS RAKS JA POKS minun jalkapohjasta! meni jokin pahasti vinoon/rikki. Nyt oon sitte vähän yli viikon klenkannut ja juossut lääkärissä ja röntgenissä, jossa ei oikein mitään voida tehdä, laittoivat vaan särkylääkepullon kanssa kotiin. Mitään ei ollut murtunut onneksi, mutta ei kiva kun ei voi kävellä edes vähän normaalimmin. Kentsut siis siirtyivät keväälle.

Oonkos muuten sanonu että oon nyt kouluttanu parin luokkakaverin kanssa agilityn alkeita tähän koulutukseen liittyen joka tiistai ilta nyt muutaman viikon. Oon päässy kylkiäisenä joka viikko treenaamaan tokoa tulevia kisoja varten ja kaikki vaikutti olevan ok. Sitten tulikin tämä päivä, kun oli möllitoko tunnilla.

Luoksepäästävyys 9 - Hyppi vasten, pitää muistaa oikeassa tilanteessa ottaa hallintaan istumaan viereen, nyt annoin seistä.
Paikkamakuu 8 - Ryömähti eteenpäin alle oman mittansa ihan viime sekunneilla, muuten oikein rauhallinen.
Seuraaminen taluttimetta 8 - Teki alussa oikein hienon improvisoidun liikkeestä maahanmenon :D muuten ok. Vähän käännökset kusi ton oman klenkkaamisen takia.
Liikkeestä maahanmeno 10 - Oli oikeestikki hieno!
Luoksetulo 10 - Ditto ^
Liikkeestä seisominen 8 - Meni ensin maahan, mutta nostin sen hienolla kauko-ohjaus käsiliikkeellä ennen kun ehdin kovin kauas koirasta. Ennakoi istumisen. Oikeesti ois siis tullu nolla tästä
Hyppy 9 - Hyppäsi hyvin ja pysähtyi vähän hitaasti ja karkasi monesti hypylle kun annettiin kokonaisvaikutusta
Kokonaisvaikutus 10 - Tästäkin olisi saanut pudota pisteitä kun liikkeiden välit oli semmosta haahuilua että ei oo tosikaan, nyt pitää tää viikko ennen koetta käyttää kyllä tohon kehähallintaan! Jotenkin Endalla on sellainen mielleyhtymä että kun ei olla käskynalla tai ollaan lepsusti käskynalla niin saa haahuilla. Myös taluttimesta irtipäästäminen = haahuilu.

Pisteet 88/100 sij. 3/4.

Ei jännittänyt samalla lailla kun oikeassa kokeessa, mutta pienen jännityksen sai onneksi päälle. Huomasi sen jännityksen puutteen muuten vessakäyntien määrässä ennen suoritusta, vaan kaks kertaa, kun oikeassa koepäivässä tulee vessakäyntejä useampi kymmen! Enkä ees valehtele, mulla on todistajia :D Arvostelu oli todella lempeää, mutta kyllä siellä oli oikeastikin niitä liikkeitä josta ois tullu oikeassakin kokeessa tollaset pisteet.

Huomenna ja viikonloppuna pitäs tapahtua jotain mielenkiintosta, että palataampa astialle maanantaina, jos yrittäis ettei tää väli näin pitkäksi enää venyisi.


Pikainen palkintoräpsy, Endaki alotti ton kuppien keräilyn :D Ja raukka vielä ihan väsyksissä.


lauantai 2. marraskuuta 2013

Miki eläköityy ja toiminnantäyteinen lokakuun loppu

Syyslomat on lusittu, ja ensilumi Rovaniemellä nähty. Eipä siellä mitään mielenkiintosta tapahtunu, näin kavereita ja vahin veljenpoikia, samaa vanhaa... Alko vaa ahistaan, en tiiä miksi se ei tunnu enää kodilta ja kun tääkään kämppä ei myöskään niin mihinkhän sitä joutuu. Vielä puol vuotta tätä koulua jäljellä, että sen verta aikaa miettiä. Saatiin Oulusta asti olla junavaunussa keskenämme, juna oli nimittäin Kannuksessa jotain yli 12 yöllä, kaikki pitempimatkalaiset tais olla makuuvaunuissa :D Ja käytiin la ennen koulun alkua kannustamassa kaveria agikisoissa Kokkolassa. Kyllä taas motivaatio nousi pilviin kun näki sen kirjavan tason :D Tää eka viikko loman jälkeen meni kyllä ihan hirmu nopeesti, mutta oli kyllä paljon tekemistäki:

Minun kaulaliina
Treenattiin taas Messarin koirakisaa ja taitajaa varten, minun pitää oppia puhumaan yleisölle paremmin,ei mitään uutta siinä. Olin yllättynyt kun vaikutin varmalta käsittelijältä, ei todellakaan tuntunu siltä! Ehkä on jotaki jääny selkärankaan kun on hoitolalla ja topissa käsitelly paljon erilaisia koiria. Käytännön tunnilla teemana oli tokon ruutu. Endan kans ollaan sitä pari kertaa harjoteltu, nyt saatiin vinkiksi että pitäs pikkuhiljaa ruveta pääsemään eroon alustasta ja ruutuun ois hyvä olla varmempi pysäytyskäsky, sillä on kuitenki se perusidea ruudusta niinkö pääkopassa että hyvin ollaan matkalla kohti kokonaista liikettä. Tokosta muuten, ei olla menossa 12.11 kokeeseen, ei oo reilua tai järkevää mennä kun palkaton pitkä suorittaminen on täysin kesken. Katotaan tota marraskuun lopun koetta, ehkä sinne mennessä saatais treenattua kun hankin hallikortinkin...

Oltiin myös eläinten hyvinvointi-luennolla. Tunnisti missä istu meän luokka ku melkeen kaikilla (mukaanlukien mie, omg) oli jonkinlainen kudelma mukana :D Torstaina oli sitte kennelalan esittelyvideon kuvaukset. Miki pääsi kerrankin loistamaan ja tehtiin kaikkia hauskoja temppuja joista toivottavasti joku päätyy mukaan videolle :)

Mikistä minun piti puhua vähän enemmänki tässä postauksessa kun huomasin että sehän on ihan paitsiossa mitä tähän blogiin tulee. Se varmaan johtuu siitä että Miki on nyt sitten virallisesti eläkkeellä! Ei se oo reilua pistää sitä tokossa paikkamakuuseen tai noutamaan, kun paikkamakuussa se hermostuu kun ei nää kunnolla ja on vieraita koiria ja sitte mie vielä meen piiloon. Noutokapulaakaan se ei näe kunnolla enää. Ja onnistuin myös masentamaan itteni Mikin suhteen tässä yks päivä... Tajusin että sen isoisäki kuoli 10 vuotiaana ja yleensäki että sheltin ikäodote on 10-14v, kaks vuotta ja Mikiä ei ehkä ole! Tai mistä sen tietää jos sille vaikka sattuu jotaki huomenna. Sitte mie tajusin että eihän sitä kannata miettiä vielä, we'll cross that bridge when we come to it. Mutta siis näin helposti minut saa hermoraunioksi :D


Perjantaina kuunneltiin lähes neljä tuntia Jessica Svanljungia, sai kyllä paljon vinkkejä tokon treenaamiseen ja on mulla videotaki sieltä että voin kerrata, ei taija viittiä nettiin laittaa ku kaverit siellä esiintyy ja en kysyny kouluttajalta lupaakaan :D Tajus kyllä että ei oo mitään oikotietä tokossakaan jos haluaa hyvin kouluttaa, pohjat pitää olla kunnossa.

Vasta pestyllä päiväpeitolla kelpaa makoilla
Minun piti to.pe yöllä herätä kaks kertaa ku Mikillä oli maha sekasin, varmaanki niistä nakeista joita käytin tollon kennelvideon kuvauksissa. Pe päivällä vielä annoin maitohappobakteeria ja Attapectiiniä.  Luulin että nää mahajutut ois siinä, mutta illalla Enda alko oksentaa ja oksensi mustia muovinpalasia! Vähän niinku roskapussimateriaalia. Mitähän ihmettä se on syöny, en muista jättäneeni tänne mitään mustaa taikka muovista, ehkä se on jollaki lenkillä vetässy jotakin kitusiinsa? Nyt sekin vaikuttaa olevan kunnossa, mutta voi yök kun taas miettii mitä kaikkea sitä joutuu välillä siivoamaan :D Niin ja pesinhän mie viis koneellista pyykkiäkin perjantai illan ratoksi, kuka mitään viihteelle menoa kaipaa? :)

Löysin muuten aivan ihanan laulun joka kyllä on ihan minusta tehty, paitsi etten kyllä osaa laulaa vaikka henki riippuis siitä :D Mie niin usein huomaan jättäväni asioita sanomatta koska aattelen ettei sillä mitä mie ajattelen ole mitään väliä. Yritän epätoivoisesti kuunnella tätä laulua ja muistaa että kyllä se on ihan hyvä joskus avata sanallinen arkkunsa, ei väliä kuinka ruosteessa ne saranat on :D



Hei blogilla on 20 lukijaa! Wau :D