Tänään käytännön tunnilla aamupäivällä oli jälkeä metsässä. Otettiin Endan kanssa verijälkeä, ja niin varmaan enemmistö luokasta otti, kaikki on siitä nyt kauheen innostuneita. Ihanaa oli kun me toimittiin kun mikäkin kommuuni, ja siis positiivisessa mielessä: "Onko sulla sieni, kun mulla ei ole? Onko jollaki parempaa palkkaa jäljen päähän? Oi kiitti." "Kellä sitä verta oli, saanko mieki?" Itse jälki sitten... Ensinnäki mulla loppu merkkauspyykkipojat kesken, nii tuli ihan oudon muotone kaari, ja toiseksi Enda jäi vaan haaveilemaan sinne jäljelle. Aivan täysin päinvastasta kun viime kerralla. Se jäi kattelemaan kiviä ja merkkejä ja syömään tikkuja ja kuuntelemaan ääniä.... Lopetettiin sitten kesken ja ilman palkkaa, ettei se saa ihan turhasta sitä pääpalkintoa... Ei luovuteta, ens kerralla uuestaan!
Loppupäivä oli sitte ruokintaa. Saatiin sellaset kivat pikku tehtävät, että laitetaan niiden ruoka-aineiden(erilaisia lihoja, kasviksia, kaurahiutaleita ja riisiä) järjestys mm. proteiini ja rasvapitoisuuksien mukaan, oli niitä muutama enemmän... Sitte toinen tehtävä oli, että piti tehdä ruokavalio niistä aineksista, aktiiviselle tietyn painoiselle koiralle ja laskea päivä-annos. Sitte vielä piti leipoa niitä aineita hyödyntäen koiralle treeninameja. Me tehtiin semmosta maksa-jauheliha-kananmuna-vehnäjauho-kaurahiutalesörsseliä ja käristettiin semmonen levy uunissa:D Tuli tosi hyvä koostumus. En oo vielä testannu:D Meän ryhmä ja toinen ryhmä oli ykkösiä, niin saatiin sitten jakaa siinä tehtävässä hyödynnettyjä lihoja keskenään. Mie otin köntin lihaista rasvaa ja köntin jauhelihaa. Sitten mie jaoin ne seittemään pikku pussiin, ja nyt siis Enda pääsee 7 päivän "lihotuskuurille", kun tuo pentunappula tuntuu edelleen imeytyvän vähän huonosti niin koitetaan jos liha auttais, vois tilata lisää jos sen maha kestää.
Ja nyt on muuten paniikin aika! Endan toinen korva meinaa noussa pystyyn! Pitää äkkiä päässä ostaan ihoteippiä! Liimaa! Savea! Mitä vaa:D
Tänään käytiin taas Rubertin kans leikkimässä, nyt meni tosi vähän aikaa viime kertoihin verrattuna kun Enda alko jo leikkimään Rubertin kans. Välillä se meni liian rajuksi, mutta ei se sen ihmeemmin sitä säikähtänyt. Sitten sen leikkituokion jälkeen käytiin Nanan ja Roosan kans treenaamassa:
Mie yritin neuvoa Roosalle sitten tota noutoa, kyllä se kuulemma autto jo se pikkutreeni mitä tehtiin tossa nyt, ennen Nana ei edes ottanut kovin mielellään mitään suuhunsa, niin nyt se jo vähän aikaa saatiin pitämään kapulaa. Ja kiitti Roosa muuten kuvauksesta:)
torstai 23. elokuuta 2012
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Haaste ja kiva juttu jonka löysin facesta
Koiraihmisen konkurssi
Varoitus: tässä tekstissä kerrotut asiat muistuttavat hämmästyttävän paljon todellisuutta.
Koiraihmiselle saattaa kehittyä vuosien myötä paljonkin osaamista sellaisista asioista, joita ei äkkipäätä voisi kuvitella. Esimerkiksi monet koiraihmiset tuntevat supermarkettien pakasterasiavalikoimat jopa niin tarkkaan, että tietävät yhdellä vilkaisulla millainen kansi aukeaa milläkin tavalla. Koiraihmiselle voi nimittäin kehittyä uskomaton taito availla pakasterasioita ja muitakin säilytyspurkkeja yhdellä kädellä ja sormet kylmästä kohmeessa mitä eriskummallisissa paikoissa. Etenkin nuoria koiria omistavat koiraihmiset perehtyvät usein huolellisesti paikallisten rautakauppojen kompostikehikkovalikoimiin. Huolimatta siitä onko heillä puutarhaa vaiko ei. Monet koiraihmiset myös addiktoituvat punaisiin lasten muoviämpäreihin tai keltaoransseihin katutöistä varoittaviin "tötsiin." Voisi jopa todeta, että ne suorastaan kuuluvat koiraihmisen auton perusvarusteisiin. Ainakin, jos harrastaa tokoa.
Jos vieras menee koiraihmiselle yllättäen kylään voi olla, että koiraihminen avaa oven verinen esiliina päällään ja saha kädessä. Tästä ei kuitenkaan pidä lainkaan hätääntyä, vierailija on vain sattunut saapumaan sopivasti koiran ruokintahetken aikana. Yllätysvieraiden kannattaa varautua myös siihen, että vaikka koiraihmisellä olisikin pakastin, sieltä löytyy todennäköisemmin jäätynyttä naudanmahaa kuin vierasvaraksi ajateltuja Moilasen esipaistettuja korvapuusteja. Jos vieraalla on asiaa vessaan, saattaa siitä seurata hetkellistä hämmennystä. Vessan ovessa voi nimittääin olla haka, joka jättää oven osittain raolleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiraihminen olisi jotenkin erityisen perverssi vaan sitä, että koiraihmisellä on myös kissa, jonka vessa on myös vessassa. Koiraihmisen luona vieraalle saatetaankin pitää seuraa ihan jokaikinen hetki.
Joskus koiraihminen muuttuu ihan vaan ihmiseksi ja rupeaa sisustamaan. Sellaisena hetkenä kotiin saattaa saapua pehmeä ja pörröinen matto, jossa koirallakin olisi kiva kölliä. Uudesta hankinnasta riemastuneena koiraihminen pitää itsekseen pienet juhlat - ja unohtaa juhlahuumassa chilinaksut tulisine dippikastikkeineen yöksi sohvapöydälle. Aamulla herättyään koiraihminen tulee kuitenkin siihen tulokseen, että edellisenä iltana uusi matto näytti - ja tuoksui - huomattavasti paremmalta kuin aamulla. Ja varsinkin yön aikana tapahtuneen koiran ahkeran tulostuksen jälkeen. Sellaisina hetkinä koiraihminen voi hetken aikaa tuntea pientä melankoliaa.
Koiraihmisillä saattaa olla myös ystäviä, jotka haluavat viettää erilaisia merkkipäiviä tai juhlistaa elämänsä kohokohtia. Valitettavan harvoin pukukoodina on kuitenkaan veden ja tuulen pitävä housuasu. Niiden osalta koiraihmisellä nimittäin riittäisi vaatekaapissaan valikoimaa. Ja vaikka kaapista yllättäen löytyisikin asiallisessa kuosissa oleva juhla-asu, ei reppuvalikoimasta oikein mikään harmillisesti tunnu sopivan sen kanssa käsilaukuksi.
Koiraihmisen ongelmat voivat olla myös ei-koiraihmisille vaikeasti ymmärrettäviä. Koira on nimittäin saattanut alkaa "vuotaa." Ei onneksi kuitenkaan peräpäästä vaan etupäästä: koira haukahtelee treeneissä omia aikojaan ja erityisesti aivan väärissä kohdissa. Tällaisina hetkinä vertaistuki on enemmän kun tarpeellista. Ja tämän vuoksi koiraihminen ei voi olla koiraihminen ilman muita koiraihmisiä.
Varoitus: tässä tekstissä kerrotut asiat muistuttavat hämmästyttävän paljon todellisuutta.
Koiraihmiselle saattaa kehittyä vuosien myötä paljonkin osaamista sellaisista asioista, joita ei äkkipäätä voisi kuvitella. Esimerkiksi monet koiraihmiset tuntevat supermarkettien pakasterasiavalikoimat jopa niin tarkkaan, että tietävät yhdellä vilkaisulla millainen kansi aukeaa milläkin tavalla. Koiraihmiselle voi nimittäin kehittyä uskomaton taito availla pakasterasioita ja muitakin säilytyspurkkeja yhdellä kädellä ja sormet kylmästä kohmeessa mitä eriskummallisissa paikoissa. Etenkin nuoria koiria omistavat koiraihmiset perehtyvät usein huolellisesti paikallisten rautakauppojen kompostikehikkovalikoimiin. Huolimatta siitä onko heillä puutarhaa vaiko ei. Monet koiraihmiset myös addiktoituvat punaisiin lasten muoviämpäreihin tai keltaoransseihin katutöistä varoittaviin "tötsiin." Voisi jopa todeta, että ne suorastaan kuuluvat koiraihmisen auton perusvarusteisiin. Ainakin, jos harrastaa tokoa.
Jos vieras menee koiraihmiselle yllättäen kylään voi olla, että koiraihminen avaa oven verinen esiliina päällään ja saha kädessä. Tästä ei kuitenkaan pidä lainkaan hätääntyä, vierailija on vain sattunut saapumaan sopivasti koiran ruokintahetken aikana. Yllätysvieraiden kannattaa varautua myös siihen, että vaikka koiraihmisellä olisikin pakastin, sieltä löytyy todennäköisemmin jäätynyttä naudanmahaa kuin vierasvaraksi ajateltuja Moilasen esipaistettuja korvapuusteja. Jos vieraalla on asiaa vessaan, saattaa siitä seurata hetkellistä hämmennystä. Vessan ovessa voi nimittääin olla haka, joka jättää oven osittain raolleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiraihminen olisi jotenkin erityisen perverssi vaan sitä, että koiraihmisellä on myös kissa, jonka vessa on myös vessassa. Koiraihmisen luona vieraalle saatetaankin pitää seuraa ihan jokaikinen hetki.
Joskus koiraihminen muuttuu ihan vaan ihmiseksi ja rupeaa sisustamaan. Sellaisena hetkenä kotiin saattaa saapua pehmeä ja pörröinen matto, jossa koirallakin olisi kiva kölliä. Uudesta hankinnasta riemastuneena koiraihminen pitää itsekseen pienet juhlat - ja unohtaa juhlahuumassa chilinaksut tulisine dippikastikkeineen yöksi sohvapöydälle. Aamulla herättyään koiraihminen tulee kuitenkin siihen tulokseen, että edellisenä iltana uusi matto näytti - ja tuoksui - huomattavasti paremmalta kuin aamulla. Ja varsinkin yön aikana tapahtuneen koiran ahkeran tulostuksen jälkeen. Sellaisina hetkinä koiraihminen voi hetken aikaa tuntea pientä melankoliaa.
Koiraihmisillä saattaa olla myös ystäviä, jotka haluavat viettää erilaisia merkkipäiviä tai juhlistaa elämänsä kohokohtia. Valitettavan harvoin pukukoodina on kuitenkaan veden ja tuulen pitävä housuasu. Niiden osalta koiraihmisellä nimittäin riittäisi vaatekaapissaan valikoimaa. Ja vaikka kaapista yllättäen löytyisikin asiallisessa kuosissa oleva juhla-asu, ei reppuvalikoimasta oikein mikään harmillisesti tunnu sopivan sen kanssa käsilaukuksi.
Koiraihmisen ongelmat voivat olla myös ei-koiraihmisille vaikeasti ymmärrettäviä. Koira on nimittäin saattanut alkaa "vuotaa." Ei onneksi kuitenkaan peräpäästä vaan etupäästä: koira haukahtelee treeneissä omia aikojaan ja erityisesti aivan väärissä kohdissa. Tällaisina hetkinä vertaistuki on enemmän kun tarpeellista. Ja tämän vuoksi koiraihminen ei voi olla koiraihminen ilman muita koiraihmisiä.
Marissa laitto tässä joku päivä tällasen:
"Jokaisen haastetun täytyy vastata niihin viiteen kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten 5 uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 5 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän."
1. Mikä on paras treeninami koiralle?
Joku tosi haiseva, mulla menee molemmat koirat nappulalla, mutta siis sellane mistä se koira tykkää, vaikka omistaja ei tykkäis käsitellä sitä raaka-ainetta:)
2. Mikä roturyhmä/ryhmät ovat sellaisia mistä et ottaisi itsellesi yhtäkään rotua?
Ottaisin varmaan mistä tahansa jos se tyyliin ois menossa huomenna piikille, mutta jos pakko on joku sanoa, nii 10 ja 2.
3. Mitä mieltä olet Cesar Millanista?
Höpöhöpöäijä. Kauheeta showta ja omasta päästään keksii kaikki, eikä lue yhtään koiraa ja alistaa fyysisesti vaikka ois toinenki vaihtoehto. Idiootti kun käyttää sähköpantaa. Ainoat järkevät ajatukset sillä on, että ei se 9/10 tapauksissa ole rodun vika (tyyliin aggre pit tai rotikka tai sellane) ja että koirat pitää liikuttaa.
4. Minkä koirarodun ottaisit pelkän ulkonäön perusteella?
Varmaan huskyn, rakastuin kerran pienempänä kun kävin yhellä huskytarhalla rapsuttelemassa koiria, semmoseen ihanaan valkoseen nuoreen sinisilmäseen huskyyn, sellanen<3
5. Sopiva koko koiralle? (paino tai säkä)
Semmone 25-40 kilonen jonku verran yli polvenkorkunen.
Kysymykset:
1. Mitä ruokaa syötät koiralles/koirilles?
2. Jos pitäs valita kolme rotua jotka yhtäkkiä vaan katoais maan pinnalta, mitä ne ois?
3.Saako koira mielestäs tulla sänkyyn?
4.Montako koirakirjaa omistat?
5.Uskotko johtajuusteorioihin? Miksi? Miksi et?
Ja hei! Mulla on teille lukijoille kysely tossa oikeassa ylänurkassa!
Ja hei! Mulla on teille lukijoille kysely tossa oikeassa ylänurkassa!
tiistai 21. elokuuta 2012
Miki 7 v, treeniä, leikkiä ja eka verijälki + video
![]() |
| Miki pari päivää yli 7vko |
Tänään käytiin eka kerta tunnilla tekemässä verijälki. Ja Endahan ei ole etes alottanu "ihmisjälkeä" että saa nähä mitä siitä tulee ton jälkeen. Nimittäin se veti ku höyryjuna siellä jäljellä, verrattuna siis normaaliin hihnakäyttäytymiseen. Vähän se säikähti semmosta jäljenmerkkausjuttua puussa, mutta toipu siitä nopeesti ja meni takaisin jäljelle. Ja keskellä jälkee vähän keskittyminen herpaantu, harhaili vähän jossain kohtaa ja halus lähtee pentuhepuloimaan. Mutta palas melko nopeesti takasin jäljelle ja jäljesti hyvin loppuun. Mie ehkä tykkään enemmän tosta verijäljestä ku pk-jäljestä, ainaki toi opetus ja jäljen teko on sillee yksinkertasempaa ja ei nii justiinsa. Että jos ottas sitte pk-lajiks haun ja jälkeä sitte mejänä joskus.
Tänään käytiin illalla leikkimässä Rubertin kans. Taas meni melkeen tunti, mutta hei nyt Enda ei heittäytyny selälleen joka kerta ku toinen juoksi ohi:D Ja ne jopa leikki! Tennari vaan tuntu jäävän liian pieneksi taas, kun tosiaan molemmat on tottunu juoksuttaan koiria pellolla, niin semmone pikkuhäkki on vähä, no pieni...
Tokosa ollaan edetty sen verran, että sivulletuloon tarttee enää vaan harvoin käsiapuja, ja semmosta kunnollista seuraamista on jo pari metriä. Opetin sille uuen tempun tossa viikonloppuna, nyt se osaa käsimerkistä pyöriä molempiin suuntiin ittensä ympäri. Agilitya on aloteltu sen verran että se on juossu melkeen täysmittasen putken läpi minun luo muutaman kerran, tykkäs siitä! Ja alettu opettaan keppejä 2x2 menetelmällä, pistäkää vaikka youtubeen sanat 2x2 method agility, nii tulee videota.
Tässä on kolmen päivän takaiset treenit vähän videonpätkää niistä:
perjantai 17. elokuuta 2012
Hakua, koulua ja tokotreeniä
Keskiviikkoaamuna pakattiin koirat kärryihin ja ajettiin luokan kans "maastotasoihin" hakuilemaan. Enda teki kolme pistoa, ja suoraa löysi kaikki maalimiehet. Se vaan meinas loppuu kiinnostus siinä mulle tuontimatkalla ja se ois halunnut mennä vähän tutkiskelemaan, mutta siis joo, hyvin se hakee... Pitää vaan itte olla tarkempi ja yhdenmukaisempi sen lähetyksen kans. Jatkossa mahdollisimman paljon tuulihakuja, ja kohta voidaan siirtyä jo haamuun, että se näkee vaan sen ihmisen siellä mettässä, ei sitä kun se menee. Sitte pitäs sitä ilmasua miettiä, mutta en tiiä kyllä yhtään. Haukkuminen vois olla sillee kätevämpi, muttako tuo ei hirveesti hauku.
Samana iltapäivänä käytiin tokoilemassa taas kentällä. Sivulletulo alkaa sujua melko pienillä avuilla ja alottelin jo liikkeestä maahanmenoa. Miki oli taas unohtanu luoksarin pysäytyksen kokonaan, se siis kyllä pysähty, mutta suoraa måtkähti maahan kun sanoin stop. Mistähän se senki on keksiny...
Torstaina aamu alko TOKOn teoriatunneilla, kuitenkin ekaksi käytiin uusien ykkösten luokassa esittelykierroksella, niitä on jotenki nii kauheen paljon, mutta eihä niitä oo ku neljä enempi ku meitä:D Niillä tunneilla siis käsiteltiin koiran motivaatiota ja ohjaajan asennetta, vähän semmosta lukion psykologiatasoa, tuttuja asioita ihmispuolelta:D Kentällä sitten tehtiin takapääharjoituksia, sivua, seuraamista, maahanmenoa, seisomista ja luoksetuloa. Luokka jaettiin (uusiin) ryhmiin ja puolet aina arvioi ja antoi vinkkejä kun toinen puoli treenas, jakauduttiin pareiksi... Lopussa sitten käytiin kommentit läpi koko porukalla ja sitten ryhmän vaihto. Mulla on vähän vaikee muistaa, että Enda ei oo Miki, treenatessa siis, se tarvii vielä paljon paljon lyhyempiä pätkiä, vaikka kyllä silläkin on minusta pennuksi aika hyvä toistokestävyys! Eli väsähti vähän siinä lopussa... Se oli melkein hiljaa odotteluajan siellä koirakärryssä:)
Tällä viikolla on myös ollut mielenkiintoisia ruokintatunteja, BARFista ja lisäravinteista ollaan saatu ihan kivoja keskusteluja aikaseksi. Selvis mm. että pitäs syöttää koiralle pelkästään rustoja ja hirveet määrät ennen kun niillä on muuta vaikutusta kun puhtaat hampaat:D Että ei se raakaravinto ole aina oikotie onneen, nivelterveydessäkään. Niin ja ne kaikki nivelaineet kuivamuonissa, on niistä jokin pieni vaikutus, mutta se annostus niissä on melkein viisi kertaa pienempi kun puhtaassa aineessa. Ja vaikeita juttuja noi että mikä sitten ois hyödyllistä lisäravinnetta ja paljonko pitäs loppujenlopuksi antaa ennen kun on mitään hyötyä. Vai onko niistä lopulta haittaa, tai sitten ei olekaan mitään vaikutusta! Ristiriitasta..
Tänään tuntien jälkeen piettettiin ykkösille ohjelmaa pari tuntia. Tutustuttiin ja sitte ohjelmana, rakennettiin agirata ja ihmiset oli ohjaajina ja koirina, koirat silmät sokkoina, vaikutti ihan hauskalta, ja tuli pari nollarataakin:D Iltapäivällä käytiin treenaamassa tokoa kentällä. Endalle lisää häiriötä paikkamakuuseen, näytin varmaan tyhmältä kun tanssin ja mekkaloin siinä sen ympärillä, mutta who cares... Sitte seuraamista, se alkaa jo hakeen sitä oikeeta paikkaa siinä vieressä, ja sivulletulo on tosi kivaa! Tänään Miki sitten muistikin mikä se luoksarin pysäytys oli, ja vielä paremmin ku kertaakaan aikasemmin! Muuten treenattiin vaan kaikkia temppuja...
Samana iltapäivänä käytiin tokoilemassa taas kentällä. Sivulletulo alkaa sujua melko pienillä avuilla ja alottelin jo liikkeestä maahanmenoa. Miki oli taas unohtanu luoksarin pysäytyksen kokonaan, se siis kyllä pysähty, mutta suoraa måtkähti maahan kun sanoin stop. Mistähän se senki on keksiny...
Torstaina aamu alko TOKOn teoriatunneilla, kuitenkin ekaksi käytiin uusien ykkösten luokassa esittelykierroksella, niitä on jotenki nii kauheen paljon, mutta eihä niitä oo ku neljä enempi ku meitä:D Niillä tunneilla siis käsiteltiin koiran motivaatiota ja ohjaajan asennetta, vähän semmosta lukion psykologiatasoa, tuttuja asioita ihmispuolelta:D Kentällä sitten tehtiin takapääharjoituksia, sivua, seuraamista, maahanmenoa, seisomista ja luoksetuloa. Luokka jaettiin (uusiin) ryhmiin ja puolet aina arvioi ja antoi vinkkejä kun toinen puoli treenas, jakauduttiin pareiksi... Lopussa sitten käytiin kommentit läpi koko porukalla ja sitten ryhmän vaihto. Mulla on vähän vaikee muistaa, että Enda ei oo Miki, treenatessa siis, se tarvii vielä paljon paljon lyhyempiä pätkiä, vaikka kyllä silläkin on minusta pennuksi aika hyvä toistokestävyys! Eli väsähti vähän siinä lopussa... Se oli melkein hiljaa odotteluajan siellä koirakärryssä:)
Tällä viikolla on myös ollut mielenkiintoisia ruokintatunteja, BARFista ja lisäravinteista ollaan saatu ihan kivoja keskusteluja aikaseksi. Selvis mm. että pitäs syöttää koiralle pelkästään rustoja ja hirveet määrät ennen kun niillä on muuta vaikutusta kun puhtaat hampaat:D Että ei se raakaravinto ole aina oikotie onneen, nivelterveydessäkään. Niin ja ne kaikki nivelaineet kuivamuonissa, on niistä jokin pieni vaikutus, mutta se annostus niissä on melkein viisi kertaa pienempi kun puhtaassa aineessa. Ja vaikeita juttuja noi että mikä sitten ois hyödyllistä lisäravinnetta ja paljonko pitäs loppujenlopuksi antaa ennen kun on mitään hyötyä. Vai onko niistä lopulta haittaa, tai sitten ei olekaan mitään vaikutusta! Ristiriitasta..
Tänään tuntien jälkeen piettettiin ykkösille ohjelmaa pari tuntia. Tutustuttiin ja sitte ohjelmana, rakennettiin agirata ja ihmiset oli ohjaajina ja koirina, koirat silmät sokkoina, vaikutti ihan hauskalta, ja tuli pari nollarataakin:D Iltapäivällä käytiin treenaamassa tokoa kentällä. Endalle lisää häiriötä paikkamakuuseen, näytin varmaan tyhmältä kun tanssin ja mekkaloin siinä sen ympärillä, mutta who cares... Sitte seuraamista, se alkaa jo hakeen sitä oikeeta paikkaa siinä vieressä, ja sivulletulo on tosi kivaa! Tänään Miki sitten muistikin mikä se luoksarin pysäytys oli, ja vielä paremmin ku kertaakaan aikasemmin! Muuten treenattiin vaan kaikkia temppuja...
tiistai 14. elokuuta 2012
Endan eka hakukerta ja lisää koirakavereita
Tänään oli siis eka virallinen koulupäivä. Lähinnä koostui opettajien kans jutteluista, ja suunniteltiin myös luokan kans juttuja mitä järkätään, niin ainakin syyskuussa on sitten tiedossa mätsärit. Muuten oli tosi kiva nähhä kaikkia yhessä taas pitkästä aikaa. Enda jaksoi hyvin pitää sen viis tuntia... Yritin kyllä käyttää sitä jo aikasemmin pihalla, mutta ovi oli juuttunu eikä avautunu vaikka melkee 15min sen kans tappelin. Sitten Saana tuli seuraavalla välkällä ja kerran yritti, niin sehän aukes:D
Koulun jälkeen lähin lenkille koirien kans ja satuin käveleen just ohi kun porukka oli lähössä hakumettään johon en ollu ees alunperin aikeissa lähtee... Mutta ku sattu oleen namit mukana ja molemmat koirat nii lähin sitten völjyyn:D Käytiin tallomassa alue ja sitte Enda oli Rubertin jälkeen vuorossa. Sille tehtiin kaks pistoa sillee että ensin maalimies juoksi mettään ja Enda näki ja kuuli sen koko ajan. Sitte toka heti perään muuten samalla lailla mutta Henna meni osittain piiloon. Endalle kuitenkin tuli pentuhepuli ja juoksi vaan onneissaan ohitte siellä juoksemisen ilosta, mutta parin ohituksen jälkeen se sitten maltto pysähtyä... Että ainaki innokkuutta on ja irtoaa tosi hyvin mettään. Eli ne meän kesäiset pihamettäkävelyt ei ole menny hukkaan!
Mikillekin tehtiin pari pistoa. Se näki vaan vilaukselta kun maalimiehet lähti, ja löysi molemmat. Sitte tällä kertaa tytöt yritti haukuttaa sitä käskyllä Ukko, se teki sen ihan ok tasamaalla, siellä mettässä se sitte oli menny semmosta istu-maahan-istu pelleilyä siinä tyttöjen eessä ennen ku vähän haukku, mutta se haukku! Hurraa jne. ;D
Sitte yks autollinen lähti takasin, ja kaks autollista lähti vielä juoksuttaan ja uittaan koiria soramontulle. Siellä vaa päästettiin suurin osa koirista kerralla irti. Enda oli tosi reippaasti, oliko se pari kertaa kun se mateli siellä maassa kun tulivat rajusti päälle, mutta siis se koirapelko vaikuttaa häviävän päivä päivältä! Huomenna on sitte tasokatselmus, katotaan missä kaikki menee koiriensa kans, nyt pitäs palauttaa semmonen tavotelipuke sähköpostilla, pitäs varmaa kirjottaa sitä eikä tätä:D
maanantai 13. elokuuta 2012
Kennelvuoro & vähän muutakin
| The cold shoulder:D |
Viime viikko vierähti siis kennelvuorossa. Ihan kivoja koiria oli koko viikon, ei nyt mitään sellaista elämäni yhteyttä kokenut siellä tällä kertaa. Siis kun joskus niistä tykkää aivan valtavasti ja joskus sitten ei, niin nyt oli siinä mielessä vähän mitäänsanomattomia hoidokkeja. Ehkä se on välillä hyväkin silleen. Tässä kennelvuorossa opin kirjaamaan hoitokoiran ja tavallaan tykkäämään siitä puhelimessa puhumisesta ja siihen vastaamisesta. En ois kyllä ikinä uskonu että opin kumpaakaan...
Koululle tuli myös kaksi uutta pupua, ranskanluppa uros ja naaras. Eli pupuillaoloaika varmaan triplaantuu sitten tulevillakin vuorolaisilla. Ne on nyt jo isompia kun koulun nykyiset puput, ja aika arkoja kyllä... Mutta joo se pupuista. Nyt oli eka kennelvuoro mulle kun hoitolalla oli kissoja. Aika veikeitä persoonia molemmat.
| Enda ja Miki |
Enda ja Miki oli minun mukana kentsulla, siellä ne kiltisti ootti eläinlääkärintiloissa aina taukoihin asti. Enda taitaa olla nyt sitten sisäsiisti. Se jaksaa pitää koko yön ja niillä tauoilla ei siis ollu mitään ongelmaa. Ei hirveesti ehitty treenailla, mie vaan leikkasin niitten kynnet monta kertaa tällä viikolla, tai no Endaa totutin siihen että pysytään paikallaan ja koskin ja naksutin kynsisaksia. Mikillä on päässeet vähän pitkiksi niin siltä sitten leikoin semmosia millin palasia että se ydin vetäytyis. Joillain tauoilla leikittiin lisää Kändin ja Rikin kanssa tennarilla. Enda aloitti jo viime kerralla ihan oma-aloitteisesti leikkimään ja se tykkää jo niistä:)
Tää oli melko rankka kennelvuoro, kun oltiin vaan kahestaan Even kanssa. Tuli sitte hirveet rakot tokana päivänä, löysin sillä viikolla rakkolaastareiden ihmeen:D Mutta joo, pitäs kai laittaa noi vuoden kestäneet kengät eläkkeelle. Mutta ihan kivaa loppujenlopuks oli. Saatiin suklaatakin yksiltä hoidokkien omistajilta:)
Ruoan jälkeen lähin käymään Saanaa ja Ruberttia kattomassa. Tässä on kuvia tennarilta johon päädyttiin joksikin aikaa. Lopussa Enda jo vähän lämpes, mutta luulen että tarvii vielä pari kertaa, ennen kun se uskaltaa leikkiä.
Lukkari näyttää kivalta, aika paljon koiraa! Ens viikolla on paimennusta teoriassa ja käytännössä! Eli päästään näkemään miten koirat reagoi lampaisiin!
Tunnisteet:
Kennelvuoro,
Paimennus,
Pentu,
Terveys,
Toko
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Takasin Kannuksessa.)
| Kerran tuli tappelu, kun Mikin mielestä Riki oli liian raju Endaa kohtaan |
Maanantaina alkoi sitten kennelvuoro, mutta siitä sitten kirjoitan lisää kun se on ohi:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
