Kennelvuoro & vähän muutakin

The cold shoulder:D

Viime viikko vierähti siis kennelvuorossa. Ihan kivoja koiria oli koko viikon, ei nyt mitään sellaista elämäni yhteyttä kokenut siellä tällä kertaa. Siis kun joskus niistä tykkää aivan valtavasti ja joskus sitten ei, niin nyt oli siinä mielessä vähän mitäänsanomattomia hoidokkeja. Ehkä se on välillä hyväkin silleen. Tässä kennelvuorossa opin kirjaamaan hoitokoiran ja tavallaan tykkäämään siitä puhelimessa puhumisesta ja siihen vastaamisesta. En ois kyllä ikinä uskonu että opin kumpaakaan...

Koululle tuli myös kaksi uutta pupua, ranskanluppa uros ja naaras. Eli pupuillaoloaika varmaan triplaantuu sitten tulevillakin vuorolaisilla. Ne on nyt jo isompia kun koulun nykyiset puput, ja aika arkoja kyllä... Mutta joo se pupuista. Nyt oli eka kennelvuoro mulle kun hoitolalla oli kissoja. Aika veikeitä persoonia molemmat.

Enda ja Miki

Enda ja Miki oli minun mukana kentsulla, siellä ne kiltisti ootti eläinlääkärintiloissa aina taukoihin asti. Enda taitaa olla nyt sitten sisäsiisti. Se jaksaa pitää koko yön ja niillä tauoilla ei siis ollu mitään ongelmaa. Ei hirveesti ehitty treenailla, mie vaan leikkasin niitten kynnet monta kertaa tällä viikolla, tai no Endaa totutin siihen että pysytään paikallaan ja koskin ja naksutin kynsisaksia. Mikillä on päässeet vähän pitkiksi niin siltä sitten leikoin semmosia millin palasia että se ydin vetäytyis. Joillain tauoilla leikittiin lisää Kändin ja Rikin kanssa tennarilla. Enda aloitti jo viime kerralla ihan oma-aloitteisesti leikkimään ja se tykkää jo niistä:)

Tää oli melko rankka kennelvuoro, kun oltiin vaan kahestaan Even kanssa. Tuli sitte hirveet rakot tokana päivänä, löysin sillä viikolla rakkolaastareiden ihmeen:D Mutta joo, pitäs kai laittaa noi vuoden kestäneet kengät eläkkeelle. Mutta ihan kivaa loppujenlopuks oli. Saatiin suklaatakin yksiltä hoidokkien omistajilta:)

Tänään käytiin treenaamassa kentällä. Ensin Endan kans otettiin vähän kakejen asennonvaihtoja, edelleen se seisominen on hankalin...  Sitten paikallaoloa, vähän sitä matkaa lisää viime kertaan. Maassapysyminen oli vaikeaa, piti helpottaa aika paljon että saatiin onnistunut suoritus loppuun. Noutokapula oli ihan unohtunut, tai sitten mie oon ihan tyhmä, koska ehkä nyt on vähän hankala pitää mitään suussa, kun hampaat vaihtuilee. Harjoiteltiin myös kentän laidalla odottelua, tein Mikin kans kaikki AVO liikkeet läpi, seuraaminen on nyt tosi hyvä! Kaukot oli unohtunu melkeen kokonaan. Muut meni sillee keskitasosesti. Se ihan selvästi auttaa keskittymiseen että ensin treenaan Endan kans!

Ruoan jälkeen lähin käymään Saanaa ja Ruberttia kattomassa. Tässä on kuvia tennarilta johon päädyttiin joksikin aikaa. Lopussa Enda jo vähän lämpes, mutta luulen että tarvii vielä pari kertaa, ennen kun se uskaltaa leikkiä. 

Lukkari näyttää kivalta, aika paljon koiraa! Ens viikolla on paimennusta teoriassa ja käytännössä! Eli päästään näkemään miten koirat reagoi lampaisiin!